Talvipäivänseisauksesta jouluun
Talvipäivänseisaus on hetki, jona aurinko on eteläisimmillään. Se ajoittuu Tuomaan päivän tienoille, josta perinteinen suomalainen joulunvietto alkaa.
Talvipäivänseisaus on tänä vuonna torstaina 22.12. klo 7.30. Talvipäivänseisaus on tavallisesti joko joulukuun 21. tai 22. päivänä. Talvipäivänseisauksen aikaan aurinko on lyhyimmän aikaa horisontin yläpuolella maan pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella on kaamos, eikä aurinko nouse lainkaan.
Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan kesäpäivänseisaus, joka on vuoden pisin päivä ja aurinko ei laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.
Tuomas tuo pesäpäivät ja joulun
Tuomaan päivä 21.12., joka usein on myös talvipäivänseisauksen päivä, aloittaa perinteisesti joulun vieton Suomessa. Tuomaan päivän ja joulun välistä aikaa on kutsuttu pesäpäiviksi. Auringon on sanottu olevan tuolloin kolme päivää kannallaan eli "pesässään".
Jos aurinko ei noina päivinä näyttäydy, tulee kansanuskomusten mukaan seuraava kesä olemaan sateinen. Jos aurinko vähänkin pilkahtaa, on luvassa kuiva, poutainen suvi. Pesäpäivien uskomuksiin kuuluu myös tuoreen puun hakkuukielto. Jos sitä rikkoo, syövät karhut eläviä tulevana kesänä.
Joulun juhlapäivä roomalaisilta
Talvipäivänseisauksen aikoihin ovat monet historialliset kansat viettäneet vuotuisjuhlia.
Sana joulu tulee talvipäivänseisauksen juhlan yulen muinaisgermaanisesta nimestä. Yulen paikka vaihteli nykyjoulukuun ja tammikuun alkujen välillä, kuukalenterin mukaan.
Roomalaiset puolestaan viettivät 17.- 23.12. välisenä aikana saturnalia-juhlaa. Roomalaisen kalenterin mukaan 25.12. oli talvipäivänseisaus, sol invictus eli voittamattoman auringon päivä. Kristillinen kirkko yhdisti päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.
YLE Teksti-TV
Lähteet: Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja, Hämeenlinna 2003, www.ursa.fi, Wikipedia
Julkaistu: 19.12.2011
Twiittaa