Atoopikko voi nauttia liikunnasta

Hyvin hoidettuna atooppinen ihottuma ei ole este liikunnalle.

Atooppista ihottumaa on 15-20 %:lla suomalaisista jossain elämän vaiheessa. Atooppinen iho on kuivaa ja kutisee. Se päästää toisaalta kosteutta pois ja toisaalta ärsytystä aiheuttavia vieraita aineita sisään.

Herkkäihoinen voi harrastaa liikuntaa, mutta liikuntavaatteisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Ihoa vasten suositaan pehmeitä ja kosteutta läpäiseviä materiaaleja. Vaatteiden pitää olla riittävän löysiä, eikä niissä saa olla hankaavia osia. Vaatteet pitää myös pestä ja huuhdella huolella.

Hikoilu ärsyttää atooppista ihoa

Hikoileminen ärsyttää atooppista ihoa, ja iho saattaa kutista voimakkaastikin, mutta se ei estä kunnon kohottamista. Pikainen peseytyminen ja säännöllinen rasvaaminen liikunnan jälkeen on tärkeää. Ihon keramidit eivät liukene veteen tai tavallisiin pesuaineisiin, joten peseytymisestä ei ole atooppiselle iholle haittaa, päin vastoin.

Atooppisesta ihosta kärsivä lapsikin voi osallistua liikuntatunnille ja harrastuksiin, mutta tarvitsee riittävästi aikaa peseytymiseen ja rasvaamiseen tunnin jälkeen.

Uimisesta jopa apua atoopikolle

Uiminen on tehokasta liikuntaa, joka sopii monen tasoiselle liikkujalle. Atooppinen iho ei ole este uimisen harrastamiselle. Atooppisen ihon perushoitoon kuuluu kylvettäminen ja peseminen. Iho kostuu 15-20 minuutissa. Uiminen on siis itse asiassa keino ihon vesipitoisuuden palauttamiseksi. Ihon rasvaaminen perusvoiteella heti uimisen jälkeen sitoo kosteuden ihoon.

Kloorilla desinfioidussa altaassa voi uida 1-3 kertaa viikossa, tosin suihkussa on hyvä käydä uinnin jälkeen. Luonnonvedessä voi uida vaikka joka päivä.

Yle Teksti-TV

Lisää:

Julkaistu: 14.04.2014

Kaikki kuntoliikunta/liikunta ja hyvinvointi - alueen artikkelit

Atoopikko voi nauttia liikunnasta

Hyvin hoidettuna atooppinen ihottuma ei ole este liikunnalle.

Kesäistä liikuntaa säiden mukaan

Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.

Liikuntaa sairauksien ehdoilla

Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.

Lumileikit saavat lapsiin liikettä

Talvinen maisema on muovailtavissa lumen avulla monipuoliseksi leikkipaikaksi. Monet perinteiset pihaleikit sopivat myös talvioloihin.

Koululiikunnan perinteet murtuvat?

Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.

Perheen yhteinen liikunta aktivoi

Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.

Liikunta ehkäisee rintasyöpää

Syöpäjärjestöjen Roosa nauha -kampanja kehottaa tänä vuonna liikkumaan. Liikunta pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja vähentää myös muita syöpiä.

Lisää terveitä päiviä urheilijalle

Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.

Liikunta työtehtävien vastapainona

Teetkö fyysistä työtä? Vai istutko päivät paikallasi? Työn luonne vaikuttaa siihen, millaista liikuntaa kehomme eniten tarvitsee.

Miksi teini lopettaa liikunnan?

LIKESin selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnasta kertoo, että jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu liikuntaharrastuksestaan 15-19 -vuotiaana. Vain joka kymmenes heistä siirtyy muihin lajeihin.

Liikuntaa kolme varttia päivässä

Tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin 46 minuuttia vuorokaudessa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin aikuiset.

Lasten liikkumattomuus on yleistä

Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.

Kuinka lapsiin saisi liikettä?

Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.

Liikunta auttaa masennukseen

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä