Kesäistä liikuntaa säiden mukaan

Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.

Helteellä liikuntaa harrastavan tulee tiedostaa nestehukan tai lämpöhalvauksen riski. Keholle mielekkäin lämpötila on 20-22 celsiusastetta. Riski kehon liikalämpenemiseen ja lämpösairauksiin kasvaa selvästi lämpötilan noustua +26 asteeseen.

Totuttele kuumaan vähitellen. Useimmat tottuvat helteisiin 1-2 viikossa. Liiku maltillisesti ja kuuntele kehoasi.

Riittävä nesteytys on olennaista

Helteellä juo nestettä jo ennen janon tunnetta. Muutoin korvaamatta jää yleensä kolmasosa nestetarpeesta.

Tavallisesti elimistölle riittää 1-2 litraa nestettä päivässä, mutta hellepäivänä keho tarvitsee jopa 4-5 litraa. Tankkaa nestettä jo hyvissä ajoin ennen liikuntaa, ja liikuntaharrastuksen aikana juo vähintään 1-2 desilitraa 20 minuutin välein. Jatka tehostettua juomista vielä pari tuntia kuumakuormituksen jälkeen.

Hikoillessa elimistöstä poistuu nesteen lisäksi suoloja, kuten kaliumia, magnesiumia, natriumia ja kalsiumia. Huolehdi myös suolatasapainosta pitkäkestoisten liikuntasuoritusten yhteydessä.

Valitse säähän sopivimmat vaatteet

Vaatetus suojaa haitallisilta auringon uv-säteiltä, mutta niiden myötä kuumuus ei saisi tulla tukalaksi.

Kuumuuden sieto on yksilöllistä

Yksilölliset tekijät kuten ikä, sukupuoli, ruumiinrakenne sekä fyysinen suorituskyky vaikuttavat kehon lämpötilan nousun määrään ja nopeuteen. Hyväkuntoisen henkilön sisäelinten lämpötila on keskimäärin alhaisempi kuin huonokuntoisen samassa kuormituksessa.

Osalla ihmisistä voi olla synnynnäinen taipumus lämpöhalvaukseen. Yksilöllisiä eroavaisuuksia aiheuttaa mm. erilainen autonomisen hermoston herkkyys. Myös unen puute, veren pieni sokeripitoisuus, eräät sairaudet ja niiden hoitoon käytetyt lääkkeet sekä erityisesti nestevaje heikentävät lämmönsietokykyä. Lisäksi kerran sairastettu lämpösairaus heikentää lämmönsietokykyä joksikin aikaa, vaikeampi jopa pysyvästi.

Leppoisa laji oikein ajoitettuna

Jos kestät huonosti helteitä

Vietä liikkuva sadepäivä!

Liikkuminen virkistää sadepäivinäkin, kunhan pukeutuu toimiviin sadevarusteisiin. Esimerkiksi astmaa ja allergioita sairastavat voivat kokea jopa helpommaksi liikkua ulkona sadesäällä kuin pölyisinä ja kuivina päivinä.

Ellet halua ulos sateeseen, etsiydy uimahalliin tai muihin sisäliikuntapaikkoihin. Hyödynnä läheltä löytyvät katetut tilat: kiertely museoissa tai vaikkapa kauppakeskuksissa vastaa kävelylenkkiä.

Kotioloissa voi pitää suursiivouspäivän musiikin tahdissa tai jumpata. Jumppavideoita voi katsoa vaikkapa Yle Areenasta.

Yle Teksti-TV

Lisää:

Julkaistu: 24.06.2013

Kaikki kuntoliikunta/liikunta ja hyvinvointi - alueen artikkelit

Atoopikko voi nauttia liikunnasta

Hyvin hoidettuna atooppinen ihottuma ei ole este liikunnalle.

Kesäistä liikuntaa säiden mukaan

Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.

Liikuntaa sairauksien ehdoilla

Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.

Lumileikit saavat lapsiin liikettä

Talvinen maisema on muovailtavissa lumen avulla monipuoliseksi leikkipaikaksi. Monet perinteiset pihaleikit sopivat myös talvioloihin.

Koululiikunnan perinteet murtuvat?

Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.

Perheen yhteinen liikunta aktivoi

Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.

Liikunta ehkäisee rintasyöpää

Syöpäjärjestöjen Roosa nauha -kampanja kehottaa tänä vuonna liikkumaan. Liikunta pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja vähentää myös muita syöpiä.

Lisää terveitä päiviä urheilijalle

Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.

Liikunta työtehtävien vastapainona

Teetkö fyysistä työtä? Vai istutko päivät paikallasi? Työn luonne vaikuttaa siihen, millaista liikuntaa kehomme eniten tarvitsee.

Miksi teini lopettaa liikunnan?

LIKESin selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnasta kertoo, että jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu liikuntaharrastuksestaan 15-19 -vuotiaana. Vain joka kymmenes heistä siirtyy muihin lajeihin.

Liikuntaa kolme varttia päivässä

Tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin 46 minuuttia vuorokaudessa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin aikuiset.

Lasten liikkumattomuus on yleistä

Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.

Kuinka lapsiin saisi liikettä?

Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.

Liikunta auttaa masennukseen

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä