Blogi

Kiipeily: pieniä ihmeitä

Seinäkiipeilyssäni on tapahtunut selvä edistysaskel, vaikka olen edelleen harjoitellut epäsäännöllisesti ja päämäärättömästi.

Koska harjoitteluni syksyllä junnasi paikoillaan, harkitsin osallistumista kiipeilykeskuksen järjestämälle tekniikkakurssille. Kurssikuvauksen lukeminen oli kuitenkin viedä viimeisetkin kiipeilyinnostuksen rippeet.

Kuvauksessa väitettiin, että kiipeilyssä edistyäkseen pitäisi harjoitella 2-3 kertaa viikossa ja lisäksi treenata myös lihaskuntoa. Apua! Ei minulla ole sellaiseen aikaa.

Masennuksesta helpotukseen


Masennuin tekniikkakurssin kuvauksen väitteistä siitä, kuinka paljon harjoittelutiheys vaikuttaa edistymiseen. Minä pääsin seinälle korkeintaan kerran viikossa, mikä tekstin mukaan auttoi vain ylläpitämään jo saavutetun tason.

Olisin siis aina yhtä onneton hapuilija, joka ihaillen katsoo kokeneita kiipeilijöitä - niitä, jotka näyttävät liikkuvan seinällä elegantisti, lähes painottoman oloisina.

Onneksi eräs kiipeilykeskuksen ohjaajista poisti ahdistukseni toteamalla, että parin kolmen ensimmäisen vuoden aikana harjoittelussa tapahtuu edistystä lähes joka kiipeilykerralla.

Jalat kunnolla käyttöön


Ja sitten tapahtui ihme: pääsin loppuun asti reittejä, jotka aiemmin olivat tyssänneet puoliväliin. Saatoin joutua lainaamaan yhtä toisen vaikeusasteen reitin otteista, joka sattui olemaan käteni ulottuvilla. Tärkeintä kuitenkin oli, että pääsin ylös asti.

Voimaa ei käsissä ollut yhtään aiempaa enemmän, mutta osasin käyttää jalkojani huomattavasti fiksummin. Pyrin jaloilla ottamaan mahdollisimman pitkiä askelia ja saamaan jalkani otteille niin, ettei käsillä tarvinnut puristaa otteita rystyset valkoisina. Ennen mahdottomilta näyttäneet siirtymiset otteelta toiselle onnistuivat, joskin toisinaan venymiskykyni äärirajoilla. Mutta keho kiitti seuraavana päivänä.

Missä mielentilassa paras tulos?


Kiipeilykokemukseni vaihtelevat paljon kerrasta toiseen. Olenkin
pohtinut, mitkä kaikki seikat kiipeilyn sujumiseen vaikuttavat. Senhetkinen energiataso on tietysti keskeisessä asemassa.

Tyhjällä vatsalla ei kannata lähteä kiipeilemään, ja monet syövät energiapitoisia välipaloja kiipeilyn lomassakin.

Mielentilalla on ainakin omalla kohdallani suuri merkitys. Ensimmäinen omat odotukseni ylittänyt kiipeilykerta osui hetkeen, jolloin olin kohtalaisen ärtynyt. Seinällä pääsin purkamaan aggressioita ja vihan voimalla menin ylemmäs kuin lihakset olisivat aina jaksaneet.

Pelko mukana vaihtelevissa määrin


Pelon määrä vaihtelee joka kerta. Viime aikoina korkealla kapuaminen ei ole pelottanut enää yhtään niin paljon kuin vielä syksyllä.

Toki jatkuvasti tulee hetkiä, jolloin käsi tai jalka meinaa lipsahtaa otteelta ja mielen valtaa hetkeksi kauhu, että nyt minä putoan. Enhän siis putoaisi kuin köyden varaan, mutta yli kymmenen metrin korkeudessa sekin tuntuu hurjalta.

Kokemani pienet ihmeet ovat antaneet taas uutta intoa harjoitteluun. Olen päässyt kiinni tunteeseen, että "hitto, minähän olen hyvä ja osaan". Juuri nyt, juuri tämän verran.

Nina-Kaisa Nieminen
Yle Teksti-TV

Julkaistu: 06.11.2014

Kaikki kuntoliikunta/muu liikunta - alueen artikkelit

Kiipeily: pieniä ihmeitä

Seinäkiipeilyssäni on tapahtunut selvä edistysaskel, vaikka olen edelleen harjoitellut epäsäännöllisesti ja päämäärättömästi.

Kiipeily: takaisin seinälle

Viimeisen puolen vuoden aikana olen seinäkiipeillyt hyvin epäsäännöllisesti. Palattuani kerran viikossa -rytmiini huomasin, että olen silti edistynyt, vähän.

Kiipeily: edistyminen pysähtyy

Seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeen edistyminen oli aluksi helppo
huomata, mutta sitten kehitys tuntui pysähtyvän. Se taas vaikutti motivaatiooni.

Kiipeily: pelkojen voittamista

Seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeiset kokemukset seinällä ovat vaihdelleet lamaannuttavasta pelosta mielettömään onnistumisen iloon.

Kiipeily: vaikeuksista voittoon

Ensimmäinen omatoiminen kiipeily alkeiskurssin jälkeen sai tunteet myllertämään.

Kurssin kautta kiipeilemään

Seinäkiipeilyn alkeiskurssi keskittyy turvalaitteisiin ja niiden hallintaan, mutta itse kiipeilyn saloista ei heti aluksi kerrota.

Oikealla asenteella rinteeseen

Laskettelurinteissä liikkuu monentasoisia laskijoita. Muut on aina otettava huomioon, sillä vauhdikkaaseen lajiin liittyy vammariski.

Turvavinkkejä satunnaishiihtäjälle

Kauniin lumiset maisemat innostavat laduille lukuisia uusia hiihdon harrastajia. Jos edellisestä hiihtokerrasta on jo pitkä aika, vahinkojen välttämiseksi on perusohjeiden kertaus paikallaan.

Hiihtolenkille vuosien jälkeen?

Mitä jos hiihto hienoissa maisemissa kiinnostaisi, mutta laduilla käymisestä on vierähtänyt vuosia? Hiihtoretken yksityiskohtia kannattaa suunnitella jo ennakkoon.

Melo mielesi virkeäksi

Kesäpäivää voi sateista huolimatta viettää vaikkapa meloen. Melonta virkistää mieltä ja samalla kunto kohoaa.

Joogasta henkistä hyvinvointia

Jooga on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, jossa yhdistyvät fyysinen ja henkinen hyvinvointi.

Mölkky on kesäisen rento pihapeli

Viime vuosina suosiotaan kasvattanut heittopeli mölkky sopii seurapeliksi kesäisiin illanviettoihin. Perussäännöiltään helppo peli sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille pelaajille.

Luonto osana liikuntaharrastuksia

Luonto liikuttaa liki kaikkia suomalaisia, kertoo METLAn tutkimus.

Liikunnasta tukea kotoutumiseen

Lähes joka toinen maahanmuuttaja kokee liikunnan auttaneen kotoutumisessa ja sopeutumisessa Suomeen.

Joka toinen aikuinen hiihtää

Aikuisista suomalaisista lähes puolet (49%) osallistuu vuosittain johonkin hiihtolajiin. Suosituinta on maastohiihto, jonka suosio on kasvanut kymmenessä vuodessa.

Kiipeily: pelkojen voittamista

Keväällä käydyn seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeiset kokemukset seinällä ovat vaihdelleet lamaan- nuttavasta pelosta mielettömään onnistumisen iloon.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä