Blogi

Kiipeily: takaisin seinälle

Viimeisen puolen vuoden aikana olen seinäkiipeillyt hyvin epäsäännöllisesti. Palattuani kerran viikossa -rytmiini huomasin, että olen silti edistynyt, vähän.

Kesä toi pitkän tauon kiipeilyharrastukseen, sillä en kiipeilykaverin puuttuessa innostunut edelliskesän tapaan lähtemään seinälle itsekseni itsevarmistavien laitteiden varaan.

Paluu seinälle jännitti. Varsinkin ensimmäisellä kerralla korkealla kapuaminen pelotti, eikä ylhäällä ollessa kannattanut kuikuilla alas. Ajan kanssa pelko on helpottanut, mutta on toki aina läsnä jonkinasteisena.

Lihastreenejä kiipeilyn lisäksi


Selvimmin pitkä tauko kiipeilyharjoittelussa näkyy voiman puutteena. Ensimmäisellä kerralla käsivarret kipeytyivät heti aluksi. Erityisesti kiipeily tuntuu kyynärvarsissa.

Käsivarsien lihaksia pitäisi siis treenata muutenkin, mutta tähän ei tunnu löytyvän aikaa - eikä ehkä intoakaan.

Eräs kiipeilyä ahkerasti harrastanut tuttu kertoi, että hän kävi säännöllisesti myös kuntosalilla, mutta kun hän siirtyi boulderointiin, ei erilliselle salitreenille ollut enää tarvetta. Boulderoinnissa kiivetään matalalla ilman köysiä, joten voimaa tarvitaan enemmän.

Negatiivisella kädet väsyvät

Rankinta käsivarsille on negatiivisen seinän kiipeäminen. Tällainen seinä kallistuu ulospäin eriasteisesti, joten oman kehon paino on täysin kiipeilijän käsivarsien varassa.

Alhaalta seinää katsellessa voi tuntua, ettei kallistus nyt niin suuri ole, mutta itse seinällä voi käydä täysin mahdottomaksi saada kättänsä nostettua muutamaa kymmentä senttiä ylemmäs seuraavalle otteelle.

Ensimmäiset kerrat negatiivisella seinällä usein päättyivätkin kesken, sillä voimat eivät yksinkertaisesti riittäneet, vaikka kuinka olisin huilinut välillä köyden varassa käsiä lepuuttaen.

Tahdonvoimalla ylös asti


Nyt negatiiviset seinät, jotka ennen vaativat köyden varassa lepäämistä, sujuvat kertarykäisyllä. Onnistumisen ilo ensimmäisen selätetyn negatiivisen seinän jälkeen oli huima!

Vaativuutta olen lisännyt ottamalla valikoimiini pidemmän negatiivisen pätkän sisältäviä reittejä. Niillä joudun toisinaan taas lepuuttamaan käsiäni. Usein tämä auttaa, ja reitin pääsee loppuun saakka.

Tahdonvoimalla on suuri merkitys omassa harjoittelussani. Kun käsivarret eivät enää jaksaisi, pää päättää olla luovuttamatta, ja menen tahdonvoimalla muutaman ärräpään avustamana ylös asti - en toki aina.

Kehitys innostaa jatkamaan


Vaikka seinäkiipeilyharjoitteluni on ollut kuluneen puolentoista vuoden aikana suhteellisen epäsäännöllistä, on siis jotain edistystä kuitenkin tapahtunut.

Kiipesin neljän kuukauden tauon jälkeen reitin, jota viime keväänä kokeilin useaan kertaan. Keväällä reitti tuntui hankalalta, vaikka selvisinkin siitä. Kun nyt tartuin otteisiin, sujui kulkuni seinällä selvästi eri tavalla kuin aiemmin. Käteni ja jalkani asettuivat otteille eri tavoin kuin ennen; tuntui, että ymmärsin reitin logiikan.

Kehitys, olkoonkin kuinka vähäinen, motivoi taas jatkamaan harjoittelua.

Nina-Kaisa Nieminen
Yle Teksti-TV

Julkaistu: 21.08.2014

Kaikki kuntoliikunta/muu liikunta - alueen artikkelit

Kiipeily: pieniä ihmeitä

Seinäkiipeilyssäni on tapahtunut selvä edistysaskel, vaikka olen edelleen harjoitellut epäsäännöllisesti ja päämäärättömästi.

Kiipeily: takaisin seinälle

Viimeisen puolen vuoden aikana olen seinäkiipeillyt hyvin epäsäännöllisesti. Palattuani kerran viikossa -rytmiini huomasin, että olen silti edistynyt, vähän.

Kiipeily: edistyminen pysähtyy

Seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeen edistyminen oli aluksi helppo
huomata, mutta sitten kehitys tuntui pysähtyvän. Se taas vaikutti motivaatiooni.

Kiipeily: pelkojen voittamista

Seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeiset kokemukset seinällä ovat vaihdelleet lamaannuttavasta pelosta mielettömään onnistumisen iloon.

Kiipeily: vaikeuksista voittoon

Ensimmäinen omatoiminen kiipeily alkeiskurssin jälkeen sai tunteet myllertämään.

Kurssin kautta kiipeilemään

Seinäkiipeilyn alkeiskurssi keskittyy turvalaitteisiin ja niiden hallintaan, mutta itse kiipeilyn saloista ei heti aluksi kerrota.

Oikealla asenteella rinteeseen

Laskettelurinteissä liikkuu monentasoisia laskijoita. Muut on aina otettava huomioon, sillä vauhdikkaaseen lajiin liittyy vammariski.

Turvavinkkejä satunnaishiihtäjälle

Kauniin lumiset maisemat innostavat laduille lukuisia uusia hiihdon harrastajia. Jos edellisestä hiihtokerrasta on jo pitkä aika, vahinkojen välttämiseksi on perusohjeiden kertaus paikallaan.

Hiihtolenkille vuosien jälkeen?

Mitä jos hiihto hienoissa maisemissa kiinnostaisi, mutta laduilla käymisestä on vierähtänyt vuosia? Hiihtoretken yksityiskohtia kannattaa suunnitella jo ennakkoon.

Melo mielesi virkeäksi

Kesäpäivää voi sateista huolimatta viettää vaikkapa meloen. Melonta virkistää mieltä ja samalla kunto kohoaa.

Joogasta henkistä hyvinvointia

Jooga on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, jossa yhdistyvät fyysinen ja henkinen hyvinvointi.

Mölkky on kesäisen rento pihapeli

Viime vuosina suosiotaan kasvattanut heittopeli mölkky sopii seurapeliksi kesäisiin illanviettoihin. Perussäännöiltään helppo peli sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille pelaajille.

Luonto osana liikuntaharrastuksia

Luonto liikuttaa liki kaikkia suomalaisia, kertoo METLAn tutkimus.

Liikunnasta tukea kotoutumiseen

Lähes joka toinen maahanmuuttaja kokee liikunnan auttaneen kotoutumisessa ja sopeutumisessa Suomeen.

Joka toinen aikuinen hiihtää

Aikuisista suomalaisista lähes puolet (49%) osallistuu vuosittain johonkin hiihtolajiin. Suosituinta on maastohiihto, jonka suosio on kasvanut kymmenessä vuodessa.

Kiipeily: pelkojen voittamista

Keväällä käydyn seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeiset kokemukset seinällä ovat vaihdelleet lamaan- nuttavasta pelosta mielettömään onnistumisen iloon.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä