Koululiikunnan perinteet murtuvat?

Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.

Vuosikymmenten ajan koululiikunnan huono toteutus on tuottanut monille lapsille ja nuorille niin pahoja traumoja, että ne ovat johtaneet liikunnan välttämiseen myös aikuisuudessa. Näin ei tarvitsisi olla.

Uutta liikuntakulttuuria hahmottelevat rukkaisivat opetussuunnitelmia. Omien valintojen lisäämisellä kasvatetaan motivaatiota. Koululiikunnan mielekkyyttä tukisi myös lapsi- ja nuorisokulttuurien ottaminen osaksi liikuntaa.

Kehitetään taitoja, ei vertailla

Sami Kalajan mukaan liikuntalajeihin painottuvan opetussuunnitelman tulisi antaa tilaa motorisia perustaitoja kehittäville harjoituksille.

Kalajan tutkimuksessa koettu liikuntapätevyys ennusti fyysistä aktiivisuutta. Sisäistä liikuntamotivaatiota ennusti vahvasti liikuntatuntien psyykkinen ilmapiiri, joka oli suuntautunut oppilaiden henkilökohtaiseen kehittymiseen keskinäisen vertailun sijaan.

Yleismotoriikkaharjoituksien myötä oppilaiden tasapaino- ja liikuntataidot paranivat ja fyysinen aktiivisuus koheni. Liikuntataitojen parannus motivoi liikkumaan, ja saattaa estää myös fyysisen aktiivisuuden laskua nuoruusiässä.

Nuorisokulttuurit osaksi liikuntaa

Anna-Maria Nurmen väitöstutkimus puolestaan tukee nuorten oman kokemusmaailman nostamista osaksi liikunnanopetuksen kehittämistä.

Perinteiset liikuntalajit ovat yhä oleellinen osa koulujen liikuntakasvatusta. Nurmen mukaan myönteisiin kokemuksiin, elämyksiin ja yhteenkuuluvuuteen pyrittäessä tulisi valita lajeja enemmän nuorten omasta elämästä, kuten populaarikulttuurista.

Tutkittu hiphop-tanssi liikuntatunnilla kasvatti yhteisöllisyyttä ja nuorten itsetuntoa. Opiskelijat saivat onnistumisen kokemuksia. Koko koulunkäynti tuli mielekkäämmäksi, kun koulussa oli jotain, jonka nuoret kokivat omakseen.

Fyysiset rajoitteet voi häivyttää

Nuoruusvuosina muotoutuu käsitys itsestä liikkujana. Fysiologiset ongelmat koordinaatiossa, motoriikassa ja näkökyvyssä tuovat epäonnistumisen kokemuksia. Epäonnistumisen tunteet heikentävät myös oman kehon hyväksymistä.

Motoriikkaa kannattaa pyrkiä harjoituksin parantamaan, ja parhaansa yrittäminen tulee palkita. Lajivalinnat ovat ratkaisevia helpotettaessa kehon fyysisistä rajoitteista johtuvia vaikeuksia.

Hienovaraisuus yhdistettynä luovuuteen mahdollistaa kaikkien osallistumisen: pesäpalloa voi pelata monenkokoisilla palloilla tarpeen mukaan; telinejumpan taitoratoihin voidaan rakentaa eri versioita, joista lapsi tai nuori voi valita.

Suositut ja varakkaat menestyvät

Vuosikymmenten takaa tutut koululiikunnan ongelmat on tiedostettu jo pitkään. Päivi Bergin tutkimus (2010) vahvisti, että muutos on ollut hidasta.

Liikuntatunteja tarkkailemalla selvisi, että muun muassa kapteeninvalintatilanne on vieläkin kouluissa käytössä. Se näyttäytyy yhä oppilaiden välisenä valtakuviona ja myös häpeän näyttämönä viimeisimpänä valitulle. Tilanne antaa lisäväylän koulukiusaamiselle, kun kapteenit eivät halua valita kiusattua joukkueeseensa.

Koululiikunta suosii nyt lapsia, joilla on rikkaat vanhemmat ja paljon ystäviä luokallaan. Vapaa-ajalla seuraurheilua harrastavat menestyvät, mutta harrastus vaatii rahaa ja vanhempien resursseja.

Liikuntamyönteisyys tavoitteeksi

Koululiikunnan kritiikki kohdistuu monesti mittaamisen ja paremmuusjärjestyksen asettamisen haitallisuuteen. Kilpailemisen perinne vakiintui aikoinaan tärkeäksi osaksi koululiikuntaa, koska haluttiin löytää ja kasvattaa kilpa- ja huippu-urheilun menestyjiä.

Suurimmalle osalle kuitenkin tavoitteet ovat muunlaisia. Kansanterveyden kannalta olennaisimpia olisivat liikunnan terveyshyödyt ja liikuntamyönteisyyden ylläpitäminen. Silloin liikunnallinen elämäntapa kantaisi aikuisuuteen, eikä syntyisi "liikuntapudokkaita".

Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 20.12.2012

Kaikki kuntoliikunta/liikunta ja hyvinvointi - alueen artikkelit

Atoopikko voi nauttia liikunnasta

Hyvin hoidettuna atooppinen ihottuma ei ole este liikunnalle.

Kesäistä liikuntaa säiden mukaan

Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.

Liikuntaa sairauksien ehdoilla

Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.

Lumileikit saavat lapsiin liikettä

Talvinen maisema on muovailtavissa lumen avulla monipuoliseksi leikkipaikaksi. Monet perinteiset pihaleikit sopivat myös talvioloihin.

Koululiikunnan perinteet murtuvat?

Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.

Perheen yhteinen liikunta aktivoi

Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.

Liikunta ehkäisee rintasyöpää

Syöpäjärjestöjen Roosa nauha -kampanja kehottaa tänä vuonna liikkumaan. Liikunta pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja vähentää myös muita syöpiä.

Lisää terveitä päiviä urheilijalle

Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.

Liikunta työtehtävien vastapainona

Teetkö fyysistä työtä? Vai istutko päivät paikallasi? Työn luonne vaikuttaa siihen, millaista liikuntaa kehomme eniten tarvitsee.

Miksi teini lopettaa liikunnan?

LIKESin selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnasta kertoo, että jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu liikuntaharrastuksestaan 15-19 -vuotiaana. Vain joka kymmenes heistä siirtyy muihin lajeihin.

Liikuntaa kolme varttia päivässä

Tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin 46 minuuttia vuorokaudessa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin aikuiset.

Lasten liikkumattomuus on yleistä

Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.

Kuinka lapsiin saisi liikettä?

Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.

Liikunta auttaa masennukseen

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä