Kuinka lapsiin saisi liikettä?
Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.
Perheen tuki on olennaista kun lasta rohkaistaan liikkumaan, sillä lapsi harvoin itse kykenee luomaan puitteita säännölliselle liikunnalle.
Perheillä on kuitenkin vaihtelevasti mahdollisuuksia antaa tukeaan lapsen liikuntaharrastukselle, riippuen mm. asuinpaikasta sekä kulttuurisesta ja taloudellisesta pääomasta. Vanhempien kiire ja liikunnallisesti passivoiva elämäntapa siirtyvät helposti lapselle.
Perheen tuella keskeinen rooli
Pyri antamaan lapselle mahdollisuus kokeilla useampia lajeja, jotta oma mieleinen harrastus löytyisi.
Jos kotona on olemassa valikoima peli- ja liikuntavarusteita, niitä on helppo ottaa pihalle mukaan myös hetken mielijohteesta. Monia lapsia kiinnostavat pyöräily, uinti, hiihto, palloilulajit, sähly, juoksu ja luonnossa liikkuminen.
Terveyden ylläpitämiseksi olisi lapsen hyvä kiinnittyä murrosikään mennessä johonkin pysyvään harrastukseen, josta saa riittävästi tehokasta liikuntaa. Lajin valintaa tärkeämpää on liikkumisen into. Monipuolisuus ja vaihtelevuus on tärkeää, sillä yksipuolinen liikunta voi johtaa kyllästymiseen.
Liike kotipihalla ja arkitoimissa
Vuodenajat vaikuttavat liikunta-aktiivisuuteen. Kouluikäiset liikkuvat eniten keväällä ja kesällä, mutta vähiten syksyllä ja talvella. Ideointi ja innostaminen on tarpeen etenkin syksyllä ja talvella, jotta liikunta ei vähenisi kesän jälkeen.
Liikkumisen paikat on luotava lähelle lasta ja niiden on oltava turvallisia ja houkuttelevia. Tee parhaasi, jotta lapsilla on turvallinen liikkumisympäristö kaikkina vuodenaikoina. Keksikää pihaleikit uudelleen: jokaiselle vuodenajalle löytyy lapsia liikuttamaan omat, säähän sopivat leikkinsä.
Ota lapset mukaan liikettä lisääviin arkiaskareisiin ja pihatöihin.
Liikuntatuntien myönteisyys auttaa
Moni lapsi voisi hyödyntää sään salliessa koulumatkat liikkumalla esimerkiksi kävellen tai pyöräillen.
Koulun liikuntatunnilla lapsi alkaa verrata itseään muihin. Oppilaiden arvioinnin tulisi olla kannustavaa. Onnistumisen kokemus tulisi saada kun on yrittänyt parhaansa tai parantanut omaa suoritustaan, riippumatta muiden suorituksista tai siitä, onko suorituksen tekniikassa vielä hiomista. Kilpailun ylikorostumista on syytä välttää.
Liikunnallinen elämäntapa jää omaksumatta, jos liikuntatunnit tuottavat nöyryyttäviä tilanteita, joiden myötä oppilas alkaa mieltää itsensä muita huonompana, epäonnistuneena liikkujana.
Treenien vaativuus voi karkoittaa
Muista kohtuus. Liikunnan ilo katoaa, kun harrastajalta aletaan vaatia tiukkaa harjoittelua ja sitoutumista harrastukseen muun elämän kustannuksella. Usein seurauksena on liikuntaharrastuksesta luopuminen.
Alkutasovaatimusten takia moni liikkumaton lapsi ei nyt pääse edes mukaan harrastusjoukkueisiin.
Vaikuta kuntatasolla ja järjestöissä: Kaikentasoisille liikkuville lapsille tulisi olla tarjolla mielekkäästi toteutettua liikuntatoimintaa hyvin matalalla osallistumiskynnyksellä. Tällaista voisivat tarjota esim. liikunnalliset kerhot ja lasten iltapäivätoiminta.
Liikkujista voi löytyä kavereita
Kavereiden vaikutus lapsen tekemisiin on suuri. Hyödynnä lapsen ja nuoren kaipuu vertaisryhmiin: liikunta ryhmässä tai joukkueena (joukkuepelit, tanssiryhmät tms.) tuo myös lisää sosiaalisia kontakteja.
Jos lapsen kaveripiirissä aika kuluu tietokonepelien parissa, hanki kotiin lisäksi uudenlaisia pelejä. Fyysistä aktiivisuutta vaativat tietokonepelit tarjoavat mahdollisuuden yhdistää liikunnan tietokoneella pelaamiseen.
Jos haluat lapsen innostuvan liikkumisesta, ole myös itse innostunut ja näytä esimerkkiä liikkumalla aktiivisesti. Liiku yhdessä lapsen kanssa!
Yle Teksti-tv
Lue lisää: www.nuorisuomi.fi
Julkaistu: 05.01.2012
Twiittaa