Blogi

Kurssin kautta kiipeilemään

Seinäkiipeilyn alkeiskurssi keskittyy turvalaitteisiin ja niiden hallintaan, mutta itse kiipeilyn saloista ei heti aluksi kerrota.

Kaverini kannusti minua kokeilemaan seinäkiipeilyä, koska oli sitä mieltä, että pitkät raajani ja kohtalaiset sormi- ja jalkavoimani olisivat siinä omimmillaan. Kun sitten sain lahjakortin seinäkiipeilyn alkeiskurssille, oli matkani kohti korkeuksia alkanut.

Seinäkiipeilystä tiesin vain sen, että siihen tarvitaan pari. Kysyin veljeäni seuraksi, mutta tämä totesi, ettei pidä korkeista paikoista. Minä en ollut edes ajatellut koko korkeusnäkökohtaa.

Varusteet turvaavat hengen


Kolmetuntinen kurssi alkoi kiipeilyvarusteiden esittelyllä. Varusteita ei varsinaisesti ole ainakaan aloittelijalla paljon, mutta niiden käytön perinpohjaiseen opetteluun käytettiin kurssista suuri osa. Tämä on tietysti ymmärrettävää, sillä virheellinen varusteiden käyttö voi johtaa vakavaan loukkaantumiseen tai jopa kuolemaan.

Ensin puimme päällemme valjaat ja opettelimme niiden oikeaa kiristämistä ja solkien kiinnittämistä. Sitten keskityimme olennaiseen henkemme turvaajaan eli köyteen. Kaksoiskahdeksikkosolmua harjoiteltiin monta kertaa, sillä se ei ole ihan yksinkertainen. Tällä solmulla köysi kiinnitetään valjaisiin.

Varmistajalla tärkeä tehtävä


Kurssilla opetettiin yläköysikiipeilyn ja yläköysivarmistamisen alkeet. Yläköysikiipeilyssä kiipeilijä sitoo itseensä köyden, joka on valmiiksi kiinni seinän yläosassa. Köyden toinen pää menee varmistajalle, joka seisoo alhaalla ja vastaa kiipeilijän turvallisuudesta. Köysi kulkee varmistusvälineen kautta, jonka tarkoitus on pysäyttää mahdollinen putoaminen ja auttaa kiipeilijä alas hallitusti.

Seuraavaksi opimme varmistustekniikan periaatteet, kun yksi vapaaehtoinen kurssilainen kapusi seinälle. Varmistaja kiristää köyttä sitä mukaa, kun kiipeilijä etenee seinällä, ja vastaavasti vähitellen vapauttaa köyttä, kun kiipeilijä tulee alas.

Otteita ja muotoja on erimallisia


Lopulta oli aika kokeilla omakohtaisesti sekä kiipeämistä että
varmistamista. Alhaalta 11-metristä seinää katsellessa näytti siltä, että otteita ja muotoja, eli möykkyjä, joista otetaan kiinni tai joille astutaan, olisi suhteellisen tiheässä. Kun olin seinällä, ne taas usein tuntuivat olevan juuri vähän liian kaukana.

Eteneminen seinällä tuntui menevän vauhdikkaasti osin juuri siksi, että otteiden välillä oli matkaa. Otteet ja muodot ovat kaikenmallisia, ja pientä paniikkia syntyi, kun kohdalle osui tasapintainen ote. Toisissa kun on sormien mentävä kolonen, joka helpottaa huomattavasti kiinni pitämistä. Melko isojalkaisena tuntui myös hankalalta aina löytää jalalle sopivaa sijaa.

Varmistaminen vaatii keskittymistä


Välillä seinälle oli pysähdyttävä miettimään seuraavaa liikettä.
Näissä tilanteissa ei kannata ruveta kurkkimaan alas, sillä silloin saattaa korkeus alkaa hermostuttaa. Ylös päästyä tuli jonkinlainen helpotus, kun tiesi, että voi irrottaa kouristuksenomaisen otteensa ja rentoutua tulemaan alas varmistajan turvin.

Jännittämistä oli myös varmistajan tehtävässä, varsinkin kun olin vastuussa ventovieraan turvallisuudesta. Varmistaminen vaatii ainakin aloittelijalta täydellistä keskittymistä. Kiipeilijän köysi on koko ajan pidettävä kireänä, joten varmistajan on jatkuvasti kiskottava köyttä. Tähän tarvitaan molempia käsiä, ja tekniikan sujuvaan omaksumiseen tuntui menevän aikaa.

Aloittelijan on kiivettävä paljon


Ensimmäinen kiipeilykertani ei vielä vakuuttanut lajin ihanuudesta. Kiipeilyparini hehkutti adrenaliinin virtaavan suonissaan. Minulla tuntui olevan kauhun ja hämmennyksen sekainen tasapaino. Pelkäsinkö sittenkin korkeita paikkoja?

Itse kiipeäminen tuntui räveltämiseltä, eikä siihen ohjeistettu millään lailla. Kurssimateriaalissa korostetaankin, että aloitteleva kiipeilijä tarvitsee paljon harjoitusta tottuakseen korkealla olemiseen ja seinällä liikkumiseen. On siis vain kiivettävä usein ja paljon. Kiipeilytekniikka hioutuu kiivetessä, ja myöhemmin voi osallistua erillisille tekniikkakursseille.

Henkiset ominaisuudet keskeisiä


Kurssilta saatu vihkonen muistuttaa myös henkisten ominaisuuksien tärkeydestä. Ehkei kiipeämisen tarvitsekaan ensimmäisen kerran jälkeen tuntua yksinomaan hauskalta - epätavallisissa korkeuksissa joudun kohtaamaan myös pelkojani.

Alkeiskurssin kolmen tunnin aikana kiipeilykertoja ei ehtinyt tulla kovin monta, joten lihakset eivät kurssin kuluessa eivätkä seuraavina päivinäkään vihoitelleet. Toki voimia sai käyttää ylös päästäkseen, erityisesti käsivoimiaan. Eniten kuitenkin tuntui kärsivän niska, kun kiipeilijäparia varmistaessa piti seistä niska kenossa, jotta näki, mitä kiipeilijä kaukana katonrajassa teki.

Nina-Kaisa Nieminen
Yle Teksti-TV

Julkaistu: 08.05.2014

Kaikki kuntoliikunta/muu liikunta - alueen artikkelit

Kiipeily: pieniä ihmeitä

Seinäkiipeilyssäni on tapahtunut selvä edistysaskel, vaikka olen edelleen harjoitellut epäsäännöllisesti ja päämäärättömästi.

Kiipeily: takaisin seinälle

Viimeisen puolen vuoden aikana olen seinäkiipeillyt hyvin epäsäännöllisesti. Palattuani kerran viikossa -rytmiini huomasin, että olen silti edistynyt, vähän.

Kiipeily: edistyminen pysähtyy

Seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeen edistyminen oli aluksi helppo
huomata, mutta sitten kehitys tuntui pysähtyvän. Se taas vaikutti motivaatiooni.

Kiipeily: pelkojen voittamista

Seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeiset kokemukset seinällä ovat vaihdelleet lamaannuttavasta pelosta mielettömään onnistumisen iloon.

Kiipeily: vaikeuksista voittoon

Ensimmäinen omatoiminen kiipeily alkeiskurssin jälkeen sai tunteet myllertämään.

Kurssin kautta kiipeilemään

Seinäkiipeilyn alkeiskurssi keskittyy turvalaitteisiin ja niiden hallintaan, mutta itse kiipeilyn saloista ei heti aluksi kerrota.

Oikealla asenteella rinteeseen

Laskettelurinteissä liikkuu monentasoisia laskijoita. Muut on aina otettava huomioon, sillä vauhdikkaaseen lajiin liittyy vammariski.

Turvavinkkejä satunnaishiihtäjälle

Kauniin lumiset maisemat innostavat laduille lukuisia uusia hiihdon harrastajia. Jos edellisestä hiihtokerrasta on jo pitkä aika, vahinkojen välttämiseksi on perusohjeiden kertaus paikallaan.

Hiihtolenkille vuosien jälkeen?

Mitä jos hiihto hienoissa maisemissa kiinnostaisi, mutta laduilla käymisestä on vierähtänyt vuosia? Hiihtoretken yksityiskohtia kannattaa suunnitella jo ennakkoon.

Melo mielesi virkeäksi

Kesäpäivää voi sateista huolimatta viettää vaikkapa meloen. Melonta virkistää mieltä ja samalla kunto kohoaa.

Joogasta henkistä hyvinvointia

Jooga on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, jossa yhdistyvät fyysinen ja henkinen hyvinvointi.

Mölkky on kesäisen rento pihapeli

Viime vuosina suosiotaan kasvattanut heittopeli mölkky sopii seurapeliksi kesäisiin illanviettoihin. Perussäännöiltään helppo peli sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille pelaajille.

Luonto osana liikuntaharrastuksia

Luonto liikuttaa liki kaikkia suomalaisia, kertoo METLAn tutkimus.

Liikunnasta tukea kotoutumiseen

Lähes joka toinen maahanmuuttaja kokee liikunnan auttaneen kotoutumisessa ja sopeutumisessa Suomeen.

Joka toinen aikuinen hiihtää

Aikuisista suomalaisista lähes puolet (49%) osallistuu vuosittain johonkin hiihtolajiin. Suosituinta on maastohiihto, jonka suosio on kasvanut kymmenessä vuodessa.

Kiipeily: pelkojen voittamista

Keväällä käydyn seinäkiipeilyn alkeiskurssin jälkeiset kokemukset seinällä ovat vaihdelleet lamaan- nuttavasta pelosta mielettömään onnistumisen iloon.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä