Lasten liikkumattomuus on yleistä
Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.
Yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on pojista viidesosa ja tytöistä neljännes.
Arviolta 25 - 30 prosentilla lapsista ja nuorista on liikuntaa rajoittavia esteitä, ja he tarvitsevat erityistä tukea. Esim. vamma tai pitkäaikaissairaus voi heikentää mahdollisuuksia sekä ohjattuun liikuntaan että arjen liikuntaan osallistumiseen.
Urheileva voi tarvita lisäliikettä
Liikkumalla vähintään minimisuositusten verran voidaan estää useimpia liikkumattomuuden aiheuttamia terveyshaittoja. Optimaalisten hyötyjen saavuttamiseksi tarvitaan enemmän päivittäistä liikkumista. Myös yli kahden tunnin istumisjaksoja tulee välttää.
Liikunta ei enää välttämättä sisälly luonnostaan koululaisen päivään.Kyselytutkimusten mukaan liikunnan harrastaminen ei sinänsä ole vähentynyt, mutta arkipäivän liikkuminen on vähentynyt.
Urheilevista lapsista ja nuorista suurin osa liikkuu ja urheilee riittävästi, mutta heistäkään kaikki eivät. Tehokas urheilu 1 - 2 kertaa viikossa tuo toki hyvän lisän liikuntasaldoon.
Liikunta tuokioina päivän mittaan
Lapsen fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärä kertyy vähitellen koko valveillaolon aikana tehdyistä suhteellisen lyhyistä suorituksista, joista pääosa tehdään matalalla teholla.
Vähintään puolet päivän aikana kertyvästä fyysisestä aktiivisuudesta tulisi kertyä yli 10 minuutin mittaisista, reipasta liikuntaa sisältävistä tuokioista.
Kyseessä voi olla vaikkapa ripeää kävelyä tai pyöräilyä - mitä tahansa sellaista liikuntaa, jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin verran.
Liikunnan ei tule olla rääkkiä
Päivittäisen liikunnan tulisi lisäksi sisältää jonkin verran tehokasta, rasittavaa liikunta. Nämä jaksot toteutuvat lapsella intervalleissa (muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin), joissa liikunta- ja lepojaksot vuorottelevat.
Liikunnan suuri määrä voi olla yhtä lailla terveysriski lapselle. Liikunta ei saa olla liian yksipuolista tai kuluttavaa, eikä sen tulisi sisältää pitkiä yhtäjaksoisia rasittavan liikunnan jaksoja.
Lapsi tarvitsee riittävästi palautumisaikaa ja unta. Rasittava liikunta liian lähellä nukkumaanmenoaikaa saattaa häiritä nukahtamista ja yöunta.
Muista, että muutos vaatii aikaa
Jos kouluikäinen on aiemmin harrastanut vain vähän liikuntaa tai ei ollenkaan, yhtäkkinen runsas liikkuminen ei ole sekään hyväksi.
Rasitusvammojen lisäksi liian suuri muutos voi viedä motivaation. Tarkoitus on löytää into elinikäiseen liikkumisharrastukseen, jota ylläpidetään yhä aikuisenakin ilman tunnetta pakosta.
Liikunnan määrää tulee lisätä vähitellen puoleen tuntiin päivässä ja siitä edelleen pienin edistysaskelin pyritään nousemaan minimisuositusta vastaavalle tasolle ja sen yli.
Ensisijaisen tärkeää on liikunnan ilo!
Yle Teksti-tv
Lähde: www.nuorisuomi.fi
Julkaistu: 05.01.2012
Twiittaa