Liikunnasta tukea kotoutumiseen
Lähes joka toinen maahanmuuttaja kokee liikunnan auttaneen kotoutumisessa ja sopeutumisessa Suomeen.
Turun yliopistossa on kartoitettu (Zacheus, Koski, Rinne & Tähtinen,2011) maahanmuuttajien kokemuksia liikuntaharrastuksista ja niiden merkityksestä.
Suomessa asuu noin 168 000 ulkomaan kansalaista, eli noin 3 % väestöstä. Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä, ja erilaiset kulttuuripiirit tuottavat hyvin erilaisia näkemyksiä liikunnasta. Samastakin maasta muuttaneiden taustat voivat erota suuresti. Maahanmuuton syyt vaihtelevat: yleisimpiä ovat avioituminen, työ ja opiskelu.
Ikääntyneille vaikutus merkittävin
Ikääntyneet maahanmuuttajat näkivät liikunnan hyödyt kotoutumiselle suuremmiksi kuin nuoret ja nuoret aikuiset. Yli 60-vuotiaista 70 % koki liikunnasta olevan apua suomalaisiin tutustumisessa (20-29-vuotiaista 44 %), 67 % kansojen välisen ystävyyden edistämisessä (20-29-vuotiaista 34 %) ja 65 % suomen kielen oppimisessa (20-29- vuotiaista 51 %). Rasismin ehkäisyyn uskoi 74 %, mutta nuorista vain 48 %.
Sopeutuminen Suomeen oli yleensäkin ollut helpompaa yli 60-vuotiailla kuin nuoremmalla polvella. Muuttoikä näyttää vaikuttavan: varttuneella iällä Suomeen muuttaneet kokevat kotoutumisensa ja sopeutumisensa helpommaksi kuin nuorina aikuisina Suomeen muuttaneet.
Maahanmuuttajat liikkuvat vähemmän
Suomessa asuvat maahanmuuttajat liikkuvat kantaväestöä vähemmän.
Vähintään neljä kertaa viikossa liikkuu kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan 55 % 19 - 65-vuotiaista suomalaisista, kun taas maahanmuuttajista näin usein harrasti liikuntaa vain viidennes. Lainkaan liikuntaa ei harrastanut 2 % kantaväestöstä, kun taas maahanmuuttajien kohdalla näin vastasi 14 %.
Erityisesti ikääntyneet maahanmuuttajat liikkuvat harvemmin kuin kantaväestö tai maahanmuuttajien nuorempi polvi. Suomalaiset ikääntyneet puolestaan harrastavat liikuntaa yhtä yleisesti kuin nuoret, mikä on kansainvälisesti poikkeuksellista.
Harva maahanmuuttajanainen liikkuu
Erot eri kulttuuritaustoissa ovat suuret: ikääntyneiden urheilun tarpeellisuudesta täysin samaa mieltä oli venäläistaustaisista 60 prosenttia, mutta Somaliassa syntyneistä vain 27 %. Kehitysmaissa ja sotaa käyvissä maissa keskimääräinen elinikä on selvästi Suomea alhaisempi, ja näistä maista tullut saattaa pitää itseään jo 40-vuotiaana liian vanhana liikuntaharrastukseen.
Maahanmuuttajanaiset harrastavat vähemmän liikuntaa kuin kantaväestö tai maahanmuuttajamiehet; miehistä 27 % liikkui vähintään neljä kertaa viikossa, kun naisista näin teki 17 %. Kantaväestössä vähintään neljä kertaa viikossa liikkuvia naisia on 60 %, kun suomalaismiehillä vastaava osuus jää 49 prosenttiin.
Hinta yleisin liikunnan este
Joka viides maahanmuuttajista kertoi kustannusten haittaavan erittäin paljon liikunnan harrastamista. Yli kolmasosalle maksut haittasivat melko tai erittäin paljon liikkumista.
Joka neljäs sanoi ystävien puutteen, puutteellisen kielitaidon tai talven sääolojen haittaavan vähintään melko paljon liikkumistaan. Ajanpuute ja perheen tarpeet olivat puolestaan merkittäviä liikunnan esteitä 15 prosentille maahanmuuttajista, varsinkin naisille.
Viidenneksen mielestä miesten ja naisten yhteiset liikuntaryhmät tuntuivat ongelmallisilta; erityisesti aihe kosketti Afrikassa ja Aasissa syntyneitä.
Talvilajit jäävät usein vieraiksi
Maahanmuuttajien suosituimmiksi liikuntalajeiksi osoittautuivat tutkimuksessa kävely (42 %), uinti (27 %), pyöräily (21 %), jalkapallo (16 %), kuntosaliharjoittelu (15 %) ja lenkkeily (15 %).
Talvilajeja harrastavat eniten Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneet maahanmuuttajat. Heistä 8 % harrasti hiihtoa, kun taas esimerkiksi Irakissa, Iranissa tai Somaliassa syntyneistä näin ei tehnyt kukaan.
Suomalaissyntyisen kantaväestön keskuudessa hiihto puolestaan on edelleen neljänneksi harrastetuin liikuntalaji.
Yle Teksti-tv
Lisää: Liikunta & tiede 4/2011 & 6/2011, www.lts.fi, LUM 16/11 ja www.slu.fi
Julkaistu: 05.01.2012
Twiittaa