Liikunta auttaa masennukseen
Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.
Liikunta ehkäisee ja vähentää masentuneisuuden lisäksi ahdistusta, jännitystiloja ja unettomuutta.
Liikunnan vaikutus mielialaan perustuu luultavasti siihen, että lihasten luonnollinen kuormittaminen ja rentouttaminen purkaa niihin patoutuneita jänntystiloja. Liikunta vaikuttaa kuntouttavasti myös sydämeen, verenkiertoelimistöön sekä keskushermostoon.
Liikunta on tehokas terapiamuoto
Mielenterveyspotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa kiinnitetään huomiota luovaan liikuntaan. Liikuntaa käytetään terapeuttisena välineenä esimerkiksi jännittyneisyyden ja ahdistuneisuuden lieventämisessä.
Liikunnan avulla voidaan parantaa yleistä aktiivisuutta, luoda edellytyksiä sosiaaliseen kuntoutukseen ja lisätä hyvänolon tunnetta.
Liikunnan on todettu myös lyhentävän hoitoaikoja sairaalassa. Muiden terapiamuotojen kanssa käytettynä liikuntaterapia saattaa vähentää lääkehoidon tarvetta.
Liikunnan tunnuttava mielekkäältä
Liikunta auttaa masennukseen, kun sitä harrastetaan säännöllisesti, tarpeeksi usein ja riittävän pitkinä jaksoina.
Tärkeintä kuitenkin on, että liikkuminen on mielekästä. Ikävältä tuntuva puurtaminen on hyödytöntä, ja pakonomainen suorittaminen saattaa jopa lisätä pahaa oloa.
Kävelemällä säännöllisesti vähintään tunnin kolmesti viikossa voi jo lievittää masennusta. Masentuneille sopivia lajeja ovat mm. reipas kävely, sauvakävely, uinti, vesijumppa, pyöräily ja muut raittiin ilman liikuntamuodot.
Lähde:Kuntourheiluliitto
Julkaistu: 13.12.2011
Twiittaa