Liikuntaa sairauksien ehdoilla

Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.

Kivuista huolimatta voi kroonisesti sairaskin löytää mielekkään tavan harrastaa liikuntaa. Sen edellytyksiä ovat riittävä kipulääkitys sekä kunnollinen varustelu mahdollisine apuvälineineen.

Liikunnan harrastamisen ei tule olla tiukkapipoista. Keskity siihen, mitä voit tehdä kivun sallimissa rajoissa. Olennaista on mielenkiintoa ylläpitävän lajin löytyminen, ja liikkumisen tavan soveltaminen sairauteen sopivaksi. Liikunnan myötä kivut voivat vähentyäkin.

Aloita varoen, kuuntele kehoasi

Jos sinulla on verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus, on syytä käydä terveystarkastuksessa ennen arkiaskareita rasittavamman liikunnan aloittamista.

Älä harrasta liikuntaa flunssaisena, päihtyneenä/krapulaisena, tai jos tunnet poikkeavaa väsymystä tai rintavaivoja.

Aloita rauhallisesti, ja lisää tehoa vasta vähitellen. Muista, että vaikka liikunta saattaa aluksi lisätä kipuja, liikkumisen seurauksena erittyy myös kivunsietokykyä parantavia endorfiineja. Liikunta tuo vireyttä ja helpottaa sairauden hallintaa. Ryhmämuotoisesta liikunnasta voi löytyä vertaistukeakin.

Liikunta osana kivun hallintaa

Kroonista kipua tuottavia sairauksia on monenlaisia. Sairaudesta ja sen vaiheesta riippuu mikä liikuntalaji on mahdollinen. Liikunta voi myös olla osa hoitosuositusta ja kivun hallintaa.

Esimerkiksi selkärankareumasta aiheutuvia kipuja poteville sopivia voivat olla mm. voimistelu, kuntosaliharjoittelu, uinti, tanssi, kävely, sauvakävely ja hiihto sekä pyöräily asennossa, joka ei ole liian kumara.

Fibromyalgiaa sairastavalle hyviä lajeja ovat reipas kävely, sauvakävely, hölkkä, pyöräily, hiihto, tanssi, vesivoimistelu ja uinti. Kestävyysliikuntaa ei kuitenkaan suositella harrastettavaksi asvaltilla tai muilla kovilla alustoilla, koska se lisää lihaskipuja.

Akuutissa vaiheessa vain minimi

Yliliikkuvat nivelet omaavan tai jotain reumasairautta sairastavan tulee välttää kaikessa liikunnassa virhe- ja ylikuormitusta sekä tapaturmille altistumista. Ne voivat johtaa nivelvaurioihin, kuten nivelrikkoon.

Nivelreumaa sairastavalle suositellaan aerobista liikuntaa. Sopivia lajeja voivat olla esimerkiksi kävely, hiihto, pyöräily, soutu, tanssi, voimistelu, vesiliikunta, kuntosaliharjoittelu, rauhallinen sulkapallo ja pöytätennis.

Reumaa sairastava joutuu huomioimaan liikuntaharrastuksessaan taudin vaiheen. Akuuttivaiheessa käydään lähinnä nivelten liikeradat lävitse päivittäin kipujen sallimissa rajoissa.

Liikuntaa joka ei kuormita liikaa

Nivelrikkoa sairastavan liikunnassa niveliin ei tulisi kohdistua voimakkaita iskuja tai tärähdyksiä eikä myöskään yhtäaikaisia kiertoliikkeitä.

Liikunnan avulla voidaan säilyttää ja lisätä lihasvoimaa ja liikelaajuutta, mutta se ei saa kuormittaa liian voimakkaasti. Lisäksi kannattaa valikoida lajeja, joissa tapaturmariski on pieni.

Monille sopivia lajeja ovat uinti, pyöräily, kuntosaliharjoitteet ja hiihto, sekä kävely (tarvittaessa pehmeäpohjaisilla kengillä joustavassa maastossa).

Kun nivel on tulehtunut, on kuormitusta kevennettävä tulehduksen ajaksi. Helpota nivelkipua tarvittaessa kylmäpussilla.

Vatsakin pitää liikkeestä

Suolistosairauksissa kivut voivat vaikeuttaa liikkumista. Toisaalta liikunta parantaa ruuansulatuselimistön toimintaa ja vähentää turvotusta. Väljät vaatteet helpottavat oloa.

Esimerkiksi rytmikäs kävely, sauvakävely tai hölkkä lievittävät vatsakipuja. Myös jumppa, soutu, vatsalihasliikkeet ja pallopelit saattavat sopia.

Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 26.04.2013

Kaikki kuntoliikunta/liikunta ja hyvinvointi - alueen artikkelit

Atoopikko voi nauttia liikunnasta

Hyvin hoidettuna atooppinen ihottuma ei ole este liikunnalle.

Kesäistä liikuntaa säiden mukaan

Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.

Liikuntaa sairauksien ehdoilla

Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.

Lumileikit saavat lapsiin liikettä

Talvinen maisema on muovailtavissa lumen avulla monipuoliseksi leikkipaikaksi. Monet perinteiset pihaleikit sopivat myös talvioloihin.

Koululiikunnan perinteet murtuvat?

Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.

Perheen yhteinen liikunta aktivoi

Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.

Liikunta ehkäisee rintasyöpää

Syöpäjärjestöjen Roosa nauha -kampanja kehottaa tänä vuonna liikkumaan. Liikunta pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja vähentää myös muita syöpiä.

Lisää terveitä päiviä urheilijalle

Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.

Liikunta työtehtävien vastapainona

Teetkö fyysistä työtä? Vai istutko päivät paikallasi? Työn luonne vaikuttaa siihen, millaista liikuntaa kehomme eniten tarvitsee.

Miksi teini lopettaa liikunnan?

LIKESin selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnasta kertoo, että jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu liikuntaharrastuksestaan 15-19 -vuotiaana. Vain joka kymmenes heistä siirtyy muihin lajeihin.

Liikuntaa kolme varttia päivässä

Tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin 46 minuuttia vuorokaudessa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin aikuiset.

Lasten liikkumattomuus on yleistä

Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.

Kuinka lapsiin saisi liikettä?

Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.

Liikunta auttaa masennukseen

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä