Perheen yhteinen liikunta aktivoi

Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.

Nuorisobarometri 2012 -tutkimuksessa liikuntaharrastus jaettiin arki- ja kuntoliikuntaan sekä kilpaurheiluun. Kuntoliikunta määrittyi vähintään puoli tuntia kestäväksi liikunnaksi, joka aiheuttaa hikoilua ja hengästymistä.

Tutkimuksen perusjoukkona olivat 15 - 29-vuotiaat nuoret koko maasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Yhteensä kyselyyn osallistui 1902 nuorta.

Liikkumisen malli tarttuu kotoa

Nuorisobarometrissa haastateltiin nyt myös nuorten vanhempia. Tulosten perusteella aktiivisesti liikkuvien vanhempien lapset liikkuvat itsekin muita aktiivisemmin. Vastaavaa yhteyttä ei näkynyt siinä kuinka aktiivisesti lapsuudenkodissa kannustettiin liikuntaharrastuksiin.

Sen sijaan lapsuudenperheen yhteiset liikuntaharrastukset ennustavat hyvin vahvasti nuoren myöhempiä liikuntamääriä. Erityisen selvä yhteys on kuntoliikunnan kohdalla.

Vain alle kymmenesosa barometriin osallistuneista nuorista kuitenkin kokee, että perheissä liikuttiin hyvin usein yhdessä. Puolet koki yhteisen liikkumisen harvinaiseksi ja joka kymmenennen perheessä ei liikuttu yhdessä koskaan.

Arkiliikunta varsin säännöllistä

Arkiliikuntaa kertoo harrastavansa päivittäin kolmannes nuorista, ja 90 prosenttia vähintään kahdesti viikossa. Nuorten arkiliikunnan vähenemisestä on oltu monesti huolestuneita, mutta tutkimuksen mukaan arkiliikunta nuorten keskuudessa on jopa hiukan säännöllisempää kuin vanhemmilla.

Kuntoliikkujina nuoret ovat huomattavasti epäsäännöllisempiä. Kuitenkin neljä viidestä nuoresta kuntoilee ainakin kahdesti viikossa, vajaa neljännes viidesti viikossa ja joka kymmenes päivittäin. Vanhempien ja nuorten kuntoliikunta on suunnilleen yhtä säännöllistä. Maaseutumaisissa kunnissa nuorten kuntoliikunta on yleisempää kuin kaupungeissa.

Kisaharrastus kytkeytyy perheeseen

Kilpaurheilua kertoi harrastavansa 12 %. Sukupuolierot ovat suuret: pojista kilpaurheili 16 prosenttia kun tyttöjen vastaava luku oli vain 8 prosenttia. Kilpaurheilua harrastavien nuorten osuus vähenee voimakkaasti 20. ikävuoden lähestyessä.

Lapsuudenkodissa sisäistetty liikuntatottumus näyttää vaikuttavan suuresti kilpaurheiluharrastukseen. Niistä nuorista, joiden lapsuudenkodissa liikuttiin usein yhdessä, jopa 23 prosenttia harrastaa kilpaurheilua. Kilpaurheilijoita oli 16 prosenttia niistä nuorista, joiden vanhemmat olivat järjestäneet tai ehdottaneet kilpaurheilua. Kilpaa urheili 14 prosenttia niistä nuorista, jotka saivat peruskouluiässä vanhempien tukea kuljetusten ja liikuntaharrastusten maksamisen muodossa.

Suomessa rahan ja liikunnan kytkös

Perheiden taloudellinen liikkumavara määrää yhä enemmän liikuntaharrastuksista päätettäessä. Kotitaloudet myös kokevat liikuntaharrastusten hinnan kasvaneen merkittävästi. WHOn tutkimuksessa perheen varakkuuden yhteys lasten liikunta-aktiivisuuteen oli Suomessa toiseksi vahvinta kaikista tutkimuksen 35 maasta.

Hyvin toimeentulevien suomalaisperheiden lapsista 20 prosenttia harrastaa kilpaurheilua, mutta heikosti toimeentulevien perheiden lapsista vain 6 prosenttia. Ero voi johtua paitsi lapsuudenkodin antamista toimintamalleista, myös kilpaurheilun lisenssimaksujen, varusteiden, kisamatkojen ja osallistumiseen liittyvien muiden kustannusten kalleudesta.

Vanhempien tuella merkittävä rooli

Peruskouluiässä johonkin liikuntaharrastukseen kiinnittyneistä yli 80 prosenttia kertoo vanhempiensa tukeneen harrastusta esimerkiksi maksuin tai kuljetuksin.

Vanhempien roolin tärkeys korostuu siirryttäessä arkiliikunnasta urheiluseuroissa tapahtuvaan lajin harrastamiseen. 12-vuotiaana vähenee sekä vapaa-ajan liikkuminen että osallistuminen seuratoimintaan radikaalisti. Ilmiö on erityisen voimakas juuri Suomessa.

Seuraliikuntaan osallistuvat yleisimmin ylempien sosiaaliryhmien perheet. Myös lajivalinta liittyy kotitaustaan, siten että muodikkaimpia lajeja harrastavat varakkaimpien perheiden lapset.

Yle Teksti-TV

Lähde: Sami Myllyniemi (toim.): Nuorisobarometri 2012

Julkaistu: 12.11.2012

Kaikki kuntoliikunta/liikunta ja hyvinvointi - alueen artikkelit

Atoopikko voi nauttia liikunnasta

Hyvin hoidettuna atooppinen ihottuma ei ole este liikunnalle.

Kesäistä liikuntaa säiden mukaan

Kesällä kannattaa liikkua ulkona. Vaihtelevissa kesäsäissämme on toki omat haasteensa. Hellesää on tottumattoman elimistölle koettelemus, ja sadepäivä liimaa jotkut meistä sohvalle television ääreen. Eri säihin löytyy omat niksinsä.

Liikuntaa sairauksien ehdoilla

Moniin kroonisiin sairauksiin liittyvät kivut saattavat vähentää tai täysin estää liikkumista. Toisaalta toimintakyvyn säilyminen vaatisi säännöllistä liikuntaa.

Lumileikit saavat lapsiin liikettä

Talvinen maisema on muovailtavissa lumen avulla monipuoliseksi leikkipaikaksi. Monet perinteiset pihaleikit sopivat myös talvioloihin.

Koululiikunnan perinteet murtuvat?

Liikunnan osuus koulutunneista kasvaa. Parhaimmillaan liikunta on positiivinen kokemus, mutta toisinkin voi käydä. Koululiikunnassa tulisi kehittää taitoja, ja jättää keskinäinen vertailu vähemmälle.

Perheen yhteinen liikunta aktivoi

Perheen yhdessä harrastama liikkuminen vaikuttaa lapsen liikunta-aktiivisuuteen enemmän kuin lapsen kannustaminen liikkumaan tai vanhemman esimerkki oman liikuntaharrastuksen parissa.

Liikunta ehkäisee rintasyöpää

Syöpäjärjestöjen Roosa nauha -kampanja kehottaa tänä vuonna liikkumaan. Liikunta pienentää riskiä sairastua rintasyöpään ja vähentää myös muita syöpiä.

Lisää terveitä päiviä urheilijalle

Vanhan sanonnan mukaan urheilija ei tervettä päivää näe. Liikuntavammoja sattuu paljon, vaikka monet niistä olisi helppo ehkäistä.

Liikunta työtehtävien vastapainona

Teetkö fyysistä työtä? Vai istutko päivät paikallasi? Työn luonne vaikuttaa siihen, millaista liikuntaa kehomme eniten tarvitsee.

Miksi teini lopettaa liikunnan?

LIKESin selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnasta kertoo, että jopa puolet nuorista aktiiviliikkujista luopuu liikuntaharrastuksestaan 15-19 -vuotiaana. Vain joka kymmenes heistä siirtyy muihin lajeihin.

Liikuntaa kolme varttia päivässä

Tuoreen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat liikuntaa keskimäärin 46 minuuttia vuorokaudessa. Nuoret liikkuvat enemmän kuin aikuiset.

Lasten liikkumattomuus on yleistä

Lasten tulisi liikkua vähintään 1 - 2 tuntia päivässä. Tämä on terveysliikunnan minimisuositus, johon vain osa lapsista yltää.

Kuinka lapsiin saisi liikettä?

Kouluikäisten liikkumismotivaatio syntyy harvoin pitkäaikaisista terveyshyödyistä. Liikkumisen tulisi olla mielekästä ja kyetä tuottamaan iloa ja elämyksiä.

Liikunta auttaa masennukseen

Säännöllinen liikunta kohentaa mielialaa ja vähentää masentuneisuutta. Liikunnalla on myös sosiaaliset ulottuvuutensa.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä