Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Työolobarometrin mukaan noin kymmenen prosenttia palkansaajista on havainnut työpaikallaan ikäsyrjintää. Väitöskirjaa valmisteleva YTM Niina Viitasalo on selvittänyt ikäsyrjinnän kokemuksia työpaikoilla ja rekrytointitilanteissa.

Ikäsyrjintään liittyvät keskeisesti ennakkoluulot ja stereotypiat tai kielteiset uskomukset. Käsitykset yleistetään koko ikäryhmään kategorisesti huomioimatta yksilöiden välisiä eroja.

Pätevyys ei ole urakehityksen tae

Ikääntyvien syrjintäkokemukset vaihtelevat mielipahaa aiheuttavasta vihjailusta työuran lopettavaan irtisanomiseen. Viitasalon aineistossa näkyy ikäsyrjinnän ilmeneminen monilla tavoilla: torjuntana, painostuksena, vähättelynä ja eristämisenä.

Torjunta ja vähättely näkyivät käytännössä työntekijän ammattitaidon väheksymisenä rekrytoinnissa, urakehityksessä, koulutusmahdollisuuksissa ja palkkauksessa. Iäkkäämmät työntekijät kokivat pääsevänsä työhaastatteluihin aiempaa harvemmin tai eivät ollenkaan. Pätevyyttä vähäteltiin muun muassa painottamalla alkuperäisen koulutuksen vanhentunutta osaa, sivuuttaen täysin työntekijän lisäkouluttautumisen työuran aikana.

Työntekijätkin syrjivät toisiaan

Varhaista eläkkeellesiirtymistä suosivat toimintatavat ovat johtaneet työpaikoilla varttuneiden työntekijöiden syrjintään ja henkilöstön keskinäisiin ristiriitoihin.

Työnantajan käytänteet ovat provosoineet työorganisaatiossa tapahtuvaa eristämistä. Tutkimukseen osallistuneet kertovat miten heidät on jätetty ulkopuolelle sosiaalisista vuorovaikutustilanteista, yleisten keskustelujen lisäksi myös tiimityöstä ja muista työtehtäviin liittyvistä asioista.

Tiedonsaannista syrjäytyminen voi johtaa tilanteisiin, joissa työtehtävän hoito vaikeutuu ja ongelmien koituessa ammattitaito jälleen kyseenalaistuu.

Järjestelmä yllyttää ikäsyrjintään

"Ilmoitin haluni jatkaa 65-vuotiaaksi... Jolloin esimies löi nyrkillä pöytään ja sanoi sinä jäät eläkkeelle vuodenvaihteessa ja piste."

Sosiaali- ja eläkejärjestelmän ikärajat ovat toimineet yllykkeinä siihen, että osa työnantajista on painostanut työntekijöitään jättäytymään työttömäksi tai ennenaikaiselle eläkkeelle.

Painostuskeinoina on käytetty muun muassa työmäärän kohtuutonta lisäämistä, tehtävän muuttamista, vuorotyöhön siirtämistä ja työn siirtämistä toiselle paikkakunnalle, jossa joutuisi jatkossa työskentelemään ulkoistetulle yritykselle minimipalkalla. Lopulta ikääntynyt työntekijä onkin pitänyt parempana jäädä työttömäksi.

Nollasummapelissä joku aina häviää

Useimmiten koettu syrjintä on epäsuoraa. Työnantajat saattavat silti suoraankin kertoa, ettei yli 50-vuotiaita haluta henkilöstöön imagosyistä, tai että ikä on irtisanomisen peruste. Syrjintä kielletään laissa, mutta todistajien puuttuessa hyvityksen saaminen on vaikeaa. Valituksen tekeminen voi johtaa leimaantumiseen ja lisäsyrjintään.

Ammattiliitotkaan eivät aina ota ikääntyneiden kokemaa työsyrjintää vakavasti. Tilanteisiin puuttumattomuutta on perusteltu jopa sillä, että seniorien syrjintään puuttuminen olisi nuorempien syrjintää. Tutkija toteaa, että syrjintää käsitellään työelämässä nollasummapelinä. Syrjintä korvautuisi luonnollisesti jonkun toisen ryhmän syrjimisellä.

Ikämyönteisyyttä tarvitaan työssä

Työuran pidentämisen esteet tuodaan usein esille työntekijöiden motivaation puutteena. Eläkeikää lähestyvät ovat kuitenkin eri tilanteissa: osa voisi halutessaan kerryttää superkarttumalla eläkettään, kun puolestaan työttömäksi jääneiden on yhä vaikeampaa palata työelämään ennen eläkeikäänsä.

Emme voi suojautua syrjinnältä nuorentumalla, vaan me kaikki tulemme aikanaan olemaan ikääntyneitä työelämässä. Ikämyönteisen kulttuurin syntyminen työpaikoille tekisi työuran pidentämisestä paitsi mahdollisen, myös mielekkään ja kiinnostavan vaihtoehdon.

Yle Teksti-TV

Lähde: Niina Viitasalo: Torjunnasta eristämiseen. Sosiaalisen syrjäytymisen käytänteitä työssä. Janus 1/2013, Sosiaalipolitiikan aikakauslehti

Julkaistu: 26.04.2013

Kaikki työelämä/työhyvinvointi - alueen artikkelit

Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Matkatyön kuormitusta voi vähentää

Työelämän kansainvälistymisen myötä moni matkustaa tiheästi ulkomailla sijaitsevan toimipisteen ja kotimaan väliä. Matkoista aiheutuva kuormitus jää helposti huomiotta.

Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Pakkotahtisuus vie työstä ilon

Yksipuolinen tai pakkotahtinen työ sopii harvalle. Se kuormittaa paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Työjärjestelyjä parantamalla moni asia kohentuu. Samalla paranee myös työn tuottavuus.

Helpotusta hankaliin työvuoroihin

Suomessa noin 25 % työllisistä tekee vuorotyötä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja. Haittojen lieventämiseen on monia konsteja.

Työn imu voi selättää stressin

Mikä työntekijöitä kannattelee ja motivoi kun työkuormitus on suuri ja suhdanteet koettelevat työpaikkoja? Työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus.

Kulttuurit kohtaavat työpaikoilla

Useat yritykset toimivat nykyisin kansainvälisesti ja Suomessakin työpaikat monikulttuuristuvat. Työviestinnälle tämä tuo monia haasteita. Miten erilaisista taustoista tulevat kollegat voisivat rakentaa välilleen yhteisymmärrystä?

Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Kuinka selvitä irtisanomisesta?

Työn menettäminen herättää tavallisesti monia tunteita: luopumisen surua, epävarmuutta taloudesta, pettymystä ja vihaakin. Toisaalta työn menettäminen voi tuoda tilaisuuden uskaltautua uuteen.

Ikäjohtaminen inhimillistää työn

Elinkaarijohtamisen eli ikäjohtamisen avulla voidaan kasvattaa työviihtyvyyttä ja pidentää työuria. Ikäjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämänvaiheet.

Luottamus on esimiehen pääoma

Tämän päivän työelämä vaatii esimieheltä kykyjä tilannejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Esimies tarvitsee tehtävässään vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdeosaamista.

Alaistaidot luovat hyvää henkeä

Niin työntekijä kuin esimieskin vaikuttavat omista rooleistaan käsin työyhteisön tuloksellisuuteen ja hyvän hengen muodostumiseen.

Taiteilija, muista työsuojelu!

Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä