Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Tilanne on kohentunut edellisvuosista, sillä useimmilla työpaikoilla on nyt sovittu toimintamalli kiusaamistapausten ratkomiseksi.

Kuitenkin Työterveyslaitoksen selvityksessä (2013) vain 40 prosenttia vastanneista työsuojeluhenkilöistä ja esimiehistä arvioi omalla työpaikallaan kiusaamiskokemuksia selvitetyn asianmukaisesti, kun puolestaan 37 prosenttia koki, ettei näin oltu tehty.

Riittämättömän toiminnan syynä oli varsinkin puuttumisen ahdistavuus, mutta myös haluttomuus ja osaamattomuus.

30 000 euron kulut kiusaamisesta

Tutkimustietoa kiusaamisen vaikutuksista kiusatun hyvinvointiin ja jaksamiseen on paljon. Kiusatuksi joutumisen seurauksia voivat olla muun muassa masentuneisuus, unihäiriöt, keskittymisvaikeudet, omanarvontunteen lasku ja aggressiivisuus. Varsinkin pitkään jatkuva kiusaamisen kohteeksi joutuminen on hyvin traumaattista.

Kiusaamistilanteen kaikkia vaikutuksia työn tehokkuuteen, työstä suoriutumiseen ja yrityksen tulokseen on vaikea mitata. On laskettu, että kiusaamistilanteesta ja sen selvittelystä voi koitua organisaatiolle hyvinkin 30 000 euron kulut. Laskelmissa ei ole vielä huomioitu organisaation tehokkuuden laskua tai mahdollista kielteistä vaikutusta organisaation ulkoisiin suhteisiin.

Puuttuminen koetaan ahdistavana

Kiusaaja on useimmiten työtoveri, toiseksi yleisimmin lähiesimies. Kiusaaja voi myös olla alainen tai jokin ryhmä. Työntekijä saattaa kokea olevansa koko työyhteisön kiusaama.

Työyhteisöllä on suuri merkitys kiusaamisen loppumisessa. Parhaimmillaan kiusaamista muiden välillä havaitsevat työyhteisön jäsenet saavat kiusaamisen loppumaan. Pahimmillaan he kuitenkin menevät itse mukaan kiusaamiseen tai puuttumattomuudellaan hyväksyvät sen, jolloin kiusaaminen jatkuu ja laajenee.

Työtoverit voivat kokea tilanteen niin ahdistavana, etteivät uskalla puolustaa kiusaamisen kohteeksi joutunutta.

Kiusaamisen ilmenemismuotoja

Kaikki ristiriidat ja ikävät tilanteet työpaikalla eivät ole kiusaamista. Esimerkiksi esimiehen työnjohto-oikeus ikävine päätöksineen voi olla normaalia toimintaa.

Neuvoja kiusatuksi tulleelle

Millaisella työpaikalla kiusaamista tapahtuu?

Kiusaamiselle altistavan työpaikan ominaispiirteitä ovat muun muassa

Työturvallisuuslaki (738/2002; §28) velvoittaa työnantajan puuttumaan kiusaamistapauksiin, samoin kuin muuhunkin epäasialliseen kohteluun.

Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 06.06.2014

Kaikki työelämä/työhyvinvointi - alueen artikkelit

Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Matkatyön kuormitusta voi vähentää

Työelämän kansainvälistymisen myötä moni matkustaa tiheästi ulkomailla sijaitsevan toimipisteen ja kotimaan väliä. Matkoista aiheutuva kuormitus jää helposti huomiotta.

Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Pakkotahtisuus vie työstä ilon

Yksipuolinen tai pakkotahtinen työ sopii harvalle. Se kuormittaa paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Työjärjestelyjä parantamalla moni asia kohentuu. Samalla paranee myös työn tuottavuus.

Helpotusta hankaliin työvuoroihin

Suomessa noin 25 % työllisistä tekee vuorotyötä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja. Haittojen lieventämiseen on monia konsteja.

Työn imu voi selättää stressin

Mikä työntekijöitä kannattelee ja motivoi kun työkuormitus on suuri ja suhdanteet koettelevat työpaikkoja? Työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus.

Kulttuurit kohtaavat työpaikoilla

Useat yritykset toimivat nykyisin kansainvälisesti ja Suomessakin työpaikat monikulttuuristuvat. Työviestinnälle tämä tuo monia haasteita. Miten erilaisista taustoista tulevat kollegat voisivat rakentaa välilleen yhteisymmärrystä?

Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Kuinka selvitä irtisanomisesta?

Työn menettäminen herättää tavallisesti monia tunteita: luopumisen surua, epävarmuutta taloudesta, pettymystä ja vihaakin. Toisaalta työn menettäminen voi tuoda tilaisuuden uskaltautua uuteen.

Ikäjohtaminen inhimillistää työn

Elinkaarijohtamisen eli ikäjohtamisen avulla voidaan kasvattaa työviihtyvyyttä ja pidentää työuria. Ikäjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämänvaiheet.

Luottamus on esimiehen pääoma

Tämän päivän työelämä vaatii esimieheltä kykyjä tilannejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Esimies tarvitsee tehtävässään vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdeosaamista.

Alaistaidot luovat hyvää henkeä

Niin työntekijä kuin esimieskin vaikuttavat omista rooleistaan käsin työyhteisön tuloksellisuuteen ja hyvän hengen muodostumiseen.

Taiteilija, muista työsuojelu!

Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä