Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Työssäkäyvistä suomalaisista noin 6 prosenttia sairastaa vuoden aikana masennustilan. Noin viidennes sairastaa masennusta jossain vaiheessa elämänsä aikana.

Mielenterveysongelmat aiheuttavat eniten myös pitkiä sairauspoissaoloja. 2000-luvulla on ollut vuosittain masennuksen vuoksi 23 000 - 32 000 sairauspäivärahakautta.

Unihäiriöitä ja voimattomuutta

Ohimenevänä tunteena masennus on luonnollinen reaktio erilaisiin pettymyksen tai menetyksen kokemuksiin. Masennustila puolestaan on yhtäjaksoisesti viikkoja - joskus kuukausia tai vuosia - kestävä sairaus monine oireineen.

Masennustilaan voivat tyypillisesti kytkeytyä esimerkiksi uniongelmat, lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus, liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys, keskittymisvaikeudet, arvottomuuden tunteet ja pahimmillaan kuoleman pohtiminen. Masennus voi liittyä aivojen toiminnanhäiriöön: stressiin ja kortisoli-hormonin erityksen nousuun.

Hoitamattomana masennus aiheuttaa myös työkyvyttömyyttä. Työpaikan tukitoimilla voidaan vaikuttaa työkyvyn säilymiseen.

Stressistä voi liukua masennukseen

Masennuksen syntyyn voivat vaikuttaa yksilön perimään, persoonaan, elämänkokemuksiin sekä elinympäristöön liittyvät tekijät, kuten pitkittynyt työstressi. Masennusalttiille henkilöille on usein ominaista voimakas hylätyksi tulemisen pelko ja huonommuuden tunteet. Tämän vuoksi heidän on vaikea pitää puoliaan.

Erityisesti seuraavien työolotekijöiden on todettu liittyvän heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin:

Sosiaalinen tuki on hyvä "lääke"

Lääkkeiden ja terapian lisäksi toisilta ihmisiltä saatava tuki ehkäisee ja lievittää masennusoireita.

Joskus sosiaalinen tuki voi yksistäänkin riittää. Kelan vuonna 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan koetulla sosiaalisella tuella - ystäviltä, kumppanilta ja sukulaisilta saadulla avulla - on tärkeä merkitys masennuksesta toipumisessa sekä ainoana toipumiskeinona että terapian ja lääkehoidon rinnalla.

Nekin vastaajat, jotka eivät olleet saaneet lääketieteellistä hoitoa, olivat saaneet sosiaalisesta tuesta apua masennuksesta toipumiseen. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset olivat kokeneet sosiaalisen tuen tärkeäksi avuksi.

Välittävä työyhteisö antaa apuaan

Työterveyspäivillä professori Heikki Hiilamo toteaa, että olisi kiinnitettävä huomiota siihen, miten työpaikoilla saadaan syntymään työntekijöiden välille välittämistä, huolenpitoa ja myötätuntoa. Työtovereiden tuki voi olla masentuneelle merkityksellinen toipumiskeino.

Ihmisillä on luontainen taipumus asettua toistensa asemaan ja tuntea myötätuntoa. Kysymys kuuluu, miten työpaikkojen ilmapiiri sekä työn järjestelyt tukevat työntekijöiden välistä luottamusta. Lisäksi olisi varmistettava, että sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys toteutuvat esimerkiksi etätöissä ja liikkuvissa töissä, muistuttaa Heikki Hiilamo.

Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 25.10.2013

Kaikki työelämä/työhyvinvointi - alueen artikkelit

Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Matkatyön kuormitusta voi vähentää

Työelämän kansainvälistymisen myötä moni matkustaa tiheästi ulkomailla sijaitsevan toimipisteen ja kotimaan väliä. Matkoista aiheutuva kuormitus jää helposti huomiotta.

Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Pakkotahtisuus vie työstä ilon

Yksipuolinen tai pakkotahtinen työ sopii harvalle. Se kuormittaa paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Työjärjestelyjä parantamalla moni asia kohentuu. Samalla paranee myös työn tuottavuus.

Helpotusta hankaliin työvuoroihin

Suomessa noin 25 % työllisistä tekee vuorotyötä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja. Haittojen lieventämiseen on monia konsteja.

Työn imu voi selättää stressin

Mikä työntekijöitä kannattelee ja motivoi kun työkuormitus on suuri ja suhdanteet koettelevat työpaikkoja? Työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus.

Kulttuurit kohtaavat työpaikoilla

Useat yritykset toimivat nykyisin kansainvälisesti ja Suomessakin työpaikat monikulttuuristuvat. Työviestinnälle tämä tuo monia haasteita. Miten erilaisista taustoista tulevat kollegat voisivat rakentaa välilleen yhteisymmärrystä?

Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Kuinka selvitä irtisanomisesta?

Työn menettäminen herättää tavallisesti monia tunteita: luopumisen surua, epävarmuutta taloudesta, pettymystä ja vihaakin. Toisaalta työn menettäminen voi tuoda tilaisuuden uskaltautua uuteen.

Ikäjohtaminen inhimillistää työn

Elinkaarijohtamisen eli ikäjohtamisen avulla voidaan kasvattaa työviihtyvyyttä ja pidentää työuria. Ikäjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämänvaiheet.

Luottamus on esimiehen pääoma

Tämän päivän työelämä vaatii esimieheltä kykyjä tilannejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Esimies tarvitsee tehtävässään vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdeosaamista.

Alaistaidot luovat hyvää henkeä

Niin työntekijä kuin esimieskin vaikuttavat omista rooleistaan käsin työyhteisön tuloksellisuuteen ja hyvän hengen muodostumiseen.

Taiteilija, muista työsuojelu!

Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä