Monelle kävisi työ 63-vuotiaanakin
Lähes kolme kymmenestä työssä käyvistä uskoo jatkavansa työelämässä 63 vuotta täytettyään. Toisaalta viidennes arvioi, ettei voisi jatkaa työssään edes 63-vuotiaaksi.
TELA ry:n parin vuoden välein teettämän kyselyn mukaan työssä käyvistä joka toinen aikoo jatkaa töissä 63-vuotiaaksi ja 28 % uskoo jatkavansa pidempään. Työuran pidentämisen suosio on kasvanut. Yli 63-vuotiaana työssään jatkamista kaavailevia löytyy erityisesti hyvin koulutetuista ja yrittäjistä.
21 % ei usko jatkavansa työssään edes 63-vuotiaaksi. Osuus on vähentynyt: v. 2007 heitä oli 33 %, v. 2009 26 %.
Luottamus eläketurvaan heikentynyt
TNS Gallup on toteuttanut tutkimuksen työssä jaksamisesta ja jatkamisesta Työeläkevakuuttajat TELA ry:n toimeksiannosta. Tuhannessa puhelinhaastattelussa selvitettiin sekä työllisten että työelämän ulkopuolella nyt olevien näkemyksiä. Vastaavat tutkimukset on toteutettu vuosina 2007 ja 2009.
Luottamus eläketurvan rahoituksen riittävyyteen on vähentynyt kaksi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna. Epäileviä on nyt 72 prosenttia vastaajista (66 % vuonna 2009). Näin ajattelivat erityisesti 35 - 49-vuotiaat, korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöammateissa tai yrittäjinä toimivat. Yhä useampi uskoo halun työurien pidentämiseen kasvavan (19 % v. 2007, nyt 29 %).
Kohtuuttomat vaatimukset ongelmana
Työelämän suurimmiksi ongelmiksi nähtiin liian korkealle asetetut vaatimukset ja työn kiivastahtisuus. Suurimmaksi tai toiseksi suurimmaksi ongelmaksi työssä jaksamiselle nämä koki lähes kaksi kolmesta vastaajasta (64 %). Erityisesti näin ajattelivat ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä keski-ikäiset; koko aineistossa naiset useammin kuin miehet (71 % vrt. 58 %).
Vuonna 2007 toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa nämä seikat luki merkittävimmiksi ongelmiksi 69 % ja vuonna 2009 61 % vastaajista.
36 % nosti esiin henkiset tekijät kuten työperäisen masennuksen ja uupumisen.
Jaksaminen rapautuu useasta syystä
Vajaa kolmannes vastaajista puolestaan luki kahden suurimman ongelman joukkoon yleisen epävarmuuden työstä ja toimeentulosta.
Viidennekselle ikääntyvien ihmisten aliarvostus työssä vaikutti jaksamiseen olennaisesti. Joka viides nosti esiin myös fyysisen kunnon heikentymisen vaikutuksen. 13 % vastanneista luki taloudellisten kannustinten vähäisyyden kahden merkittävimmän seikan joukkoon.
Kaksi kolmesta uskoo, että työelämässä joudutaan nyt tekemään liiaksi muita asioita kuin tehokasta ja tuottavaa työtä. Keskimäärää vakuuttuneempia asiasta ovat korkeasti koulutetut sekä toimihenkilöammateissa työskentelevät.
Työelämän joustavuus avainkysymys
Enemmistö (73 %) suomalaisista kokee, että työtehtävät jakaantuvat työelämässä liian epätasaisesti työssä jaksamisen kannalta. Liki kuusi kymmenestä tosin uskoo, että suuremman työtaakan kantaminen olisi kompensoitavissa paremmalla palkitsemisella.
Kuinka sitten voisi lisätä oleellisesti työelämässä jatkamista pidempään?
Työelämän toivottiin joustavan nykyistä paremmin työntekijöiden jaksamisen, kykyjen ja elämäntilanteen mukaan.
Tärkeimpänä työssä jaksamista parantavana asiana pidettiin mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhön ja sen sisältöön. Näin uskoi 93 % vastanneista.
Arvostus auttaisi jaksamaan töissä
Hyvä työilmapiiri sekä johtamisen ja esimiestoiminnan kehittäminen, kuntoutuksen lisääminen sekä työn ja eläkkeellesiirtymisen välisen rajan joustavoittaminen saivat laajaa kannatusta. Kaikki keinot halutaan käyttöön.
Valtaosa (83%) suomalaisista uskoo, että ikääntyvien ihmisten työssä jaksaminen lisääntyisi, jos heidän kokemustaan ja osaamistaan arvostettaisiin enemmän.
Kaksi kolmesta (67 %) katsoo, että nykyään Suomessa ymmärretään yhä paremmin, että työelämässä tarvitaan niin nuoria kuin ikääntyneitäkin. Tulos on kuitenkin muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Vuosina 2007 ja 2009 näin uskoi 74 - 75 prosenttia vastaajista.
Yle Teksti-tv
Lähde: www.tela.fi
Julkaistu: 09.01.2012
Twiittaa