Taiteilija, muista työsuojelu!
Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.
Kulttuurialalla työskentelee Suomessa noin 110 000 ihmistä ja esittäviä taiteilijoita on 15 000 - 20 000.
Vain osa kulttuurityöntekijöistä on työsuhteessa, esim. valtion, taidelaitosten tai yritysten palveluksessa. Työterveyshuoltoon muodostuu oikeus vasta, jos on solmittu ehdot täyttävä työsuhde.
Reagoi ennen kivun kroonistumista
Useimmiten taiteilija on itsenäinen yrittäjä, ja tarvitsee työtapaturmavakuutuksen. Vakuutuksen avulla voi työolosuhteiden vuoksi sairastunut taiteilijayrittäjäkin saada korvauksia ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin kuluihin.
Parasta olisi kuitenkin ehkäistä vaivat ja etenkin niiden kroonistuminen. Oma aktivoituminen olisi tarpeen, sillä moni hyväksyy kivut ja terveysriskit osaksi ammattiaan, varsinkin jos niistä on tapana työyhteisössä vaieta.
Esimerkiksi kipu on varoitusmerkki, johon kannattaisi reagoida varhaisvaiheessa, ennen kuin tilanne pahenee.
Yrittäjyyttä hyvässä ja pahassa
Työ taiteen parissa on parhaimmillaan voimaannuttavaa tekijälleen. Taiteenteko ei silti ole boheemia harrastelua, kun taiteilijan yrittäjärooli vaatii kilpailua paikasta parrasvaloissa. Toisaalta yrittäjärooli tuo myös vapautta, joka voi parantaa jaksamista.
Taiteilija sairastaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia siinä kuin muutkin. Muusikoiden, näyttelijöiden ja tanssijoiden kaltaisessa esiintyvässä roolissa olevat taiteilijat kokevat monesti vaikeaksi jäädä sairauslomalle. Yhden esiintyjän poisjäänti voi johtaa harjoituksen tai esityksen perumiseen kokonaan, jolloin muutkaan eivät voisi työskennellä. Pienillä organisaatioilla ei ole yleensä varamiehitystä valmiina.
Taiteilijoiden työperäisiä vaivoja
Muusikkojen ja ammattitanssijoiden kannattaa huomioida nämä riskit:
- Toistuvat liikesarjat tuhansien harjoittelu- ja esitystuntien aikana johtavat tuki- ja liikuntaelimistön rasittumiseen ja kulumiseen. Muista oikea tekniikka, lihaskunnon ylläpitäminen, venyttely ja työn tauotus aina kun se on mahdollista.
- Tanssijoiden hypyistä ja toistuvista liikkeistä aiheutuu rasitusvammoja ja myös tapaturmia. Tyypillisiä ovat lihasvenähdykset, nilkan nyrjähdykset sekä selän alueen ja raajojen vammat.
- Musiikin parissa työskentelevillä on suuri riski kuulovaurioihin ja tinnitukseen. Olisikin tarpeellista aloittaa korvatulppien käyttö jo ennen näiden ongelmien havaitsemista.
Taidetyö altistaa kemikaaleille
Kuvataiteilijan, kuvanveistäjän ja valokuvaajan työn riskejä:
- Työssä käytetyt maalit, liuottimet, liimat ja muut kemikaalit ovat usein terveydelle haitallisia. Käytä hyviä suojaimia ja huolehdi työtilan ilmanvaihdosta. Pyydä kemikaaleista käyttöturvallisuustiedote, noudata ohjeita ja käytä kemikaaleja säästeliäästi.
- Älä kokeile omia kemikaaliseoksia. Eräät kemikaaliseokset yhdessä tai metallin kanssa reagoidessaan voivat synnyttää myrkyllisiä kaasuja, palovaaran tai jopa räjähdyksen.
- Käsittele tulenarkoja tuotteita erityisen huolellisesti. Siivoa helposti syttyvät materiaalit pois työtilasta.
- Kiire altistaa onnettomuuksille!
Perinnemenetelmä usein haitallisin
- Kasautuva kiire juuri ennen näyttelyä saattaa tarkoittaa vuorokaudet läpeensä työskentelyä. Pitkäaikaisen intensiivisen työskentelyn seurauksena voi tulla nivel-, jänne- ja lihastulehduksia sekä selkäkipuja. Elimistö ei myöskään ehdi puhdistua kemikaalialtistuksesta pitkissä yhtämittaisissa työperiodeissa.
- Käytä valmiita värejä sen sijaan että joutuisit hengittämään myrkyllistä pigmenttipölyä värejä valmistaessasi.
- Perinteisiin menetelmiin liittyy vaarallisia työvaiheita ja materiaaleja. Niitä korvaavat uudet menetelmät ovat työsuojelun kannalta suotavimmat.
Yle Teksti-tv
Lisätietoa: www.taidetyosuojelu.net, Telma 4/2011, www.ttl.fi, www.tyosuojelu.fi
Julkaistu: 09.01.2012
Twiittaa