Tutkinnolla saa työtä yhä paremmin

Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin. Töissä oli 68 prosenttia valmistuneista.

Työllistymistä mitataan vuoden kuluttua valmistumisen jälkeen. Nyt tarkastelun kohteena olevassa joukossa olivat siis tutkinnon vuonna 2009 suorittaneet. Heitä oli yhteensä 126388. Työllisiä oli heistä noin 68 prosenttia, eli 85 331 henkilöä. Päätoimisia opiskelijoita oli 15 prosenttia (19 482) ja työttömiä 8 prosenttia (10 083).

Vastavalmistuneiden työllistyminen on kohentunut tai pysynyt ennallaan runsaan 10 vuoden aikana, lukuun ottamatta vuoden 2009 työllisyyden heikkenemistä.

Korkeakoulutus toi työn varmimmin

Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllisyys parani 2 prosenttiyksikköä. Heistä oli vuoden päästä työssä 69 prosenttia.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyi 86 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, kuten maistereista ja diplomi-insinööreistä, työhön sijoittui 88 prosenttia ja tohtoreista 89 prosenttia. Työllisiä heistä oli prosenttiyksikkö enemmän kuin edellisvuonna.

Ainoastaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet työllistyivät heikommin kuin vuotta aikaisemmin. Työllisiä heistä oli 68 prosenttia, päätoimisina opiskelijoina 31 prosenttia. Ylioppilastutkinnon jälkeen töissä oli 43,5 prosenttia ja päätoimisesti opiskeli 39 prosenttia.

Työttömänä 8 prosenttia vastavalmistuneista

Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista 8 prosenttia jatkoi päätoimisesti opiskelemista, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista opiskeli 4,5 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 3,3 prosenttia.

Kaikista vastavalmistuneista työn ohessa opiskeli 17 prosenttia, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista jopa 57 prosenttia.

Työttömien osuus pieneni prosenttiyksikön verran. Työttömien osuus oli 8 prosenttia. Työttömäksi lukeutuvia oli eniten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden joukossa, 13 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä 6 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 5 prosenttia.

Miesten työllistyminen helpottunut

Miesten työhön sijoittuminen parani ja naisten pysyi ennallaan.

Naiset työllistyivät kuitenkin miehiä paremmin. Työllisten naisten osuus oli yli 10 prosenttiyksikköä miesten osuutta suurempi. Kaikista vastavalmistuneista miehistä oli työssä 61 prosenttia ja naisista 73 prosenttia.

Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista miehistä 63 prosenttia ja naisista 75 prosenttia oli työllistynyt.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä oli työssä 84 prosenttia ja naisista 87 prosenttia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä oli työllistynyt 89 prosenttia ja naisista 87 prosenttia.

Kulttuurialalle pääsy yhä vaikeaa

Sijoittumisessa oli eroja koulutusaloittain.

Työllistyminen oli vaikeinta kulttuurialalta valmistuneilla. Työllisten osuus oli 64 prosenttia.

Helpoiten sijoittuivat työelämään suojelualalta ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloilta valmistuneet. Heistä työllisten osuus oli yli 88 prosenttia.

Korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat kaikilla koulutusaloilla töihin toisen asteen koulutuksesta valmistuneita paremmin. Eniten työttömänä oli kulttuurialan toisen asteen koulutuksesta valmistuneita: 18 prosenttia.

Työllistymisessä suuret alue-erot

Maakunnittain vastavalmistuneiden työllisyys vaihteli Ahvenanmaan 79 prosentista Pohjois-Karjalan 59 prosenttiin. Pohjois-Karjalassa päätoimisia opiskelijoita oli jopa 22 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 15 prosenttia. Ahvenanmaalla vuoden päästä valmistumisesta oli työttömänä enää 3,3 prosenttia, kun Pohjois-Karjalassa työttömänä oli 10,9 prosenttia.

Uudenmaan maakunnassa työllistyneitä oli 75 prosenttia ja työttöminä 4,3 prosenttia. Koko maan keskiarvoa paremmin työllistyttiin myös Varsinais-Suomessa (jossa työttöminä oli 7 prosenttia), Kanta-Hämeessä (työttömiä 9 prosenttia), Pohjanmaalla (työttömiä 5 prosenttia) ja Keski-Pohjanmaalla (työttömiä 7,9 prosenttia).

Yle Teksti-TV

Lähde: Koulutustilastot 2012, Tilastokeskus

Julkaistu: 02.04.2012

Kaikki työelämä/työllisyys - alueen artikkelit

Apua piilotyöpaikan etsintään

Piilotyöpaikkoja on paljon. Moni lisätyövoimaa kaipaava yritys ei ole ilmoittanut paikkaa haettavaksi. Mutta miten piilotyöpaikan voisi löytää?

Luova tauko virittää keksijän

Uusia innovaatioita on kaivattu talouden piristäjäksi. Tiukkatahtinen työ ei niitä tuota; vasta kun uuvuttava oravanpyörä hellittää, aivot virkistyvät luovaan työhön.

Työvoimakoulutuksesta hyötyä

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan ammatillinen työvoimakoulutus on parantunut.

Vuokratyöstä 25 prosenttia vähemmän palkkaa

Yritykset pyrkivät yhä yleisemmin tasaamaan työvoiman tarpeen kausivaihtelua henkilöstövuokrauksen avulla. Selvityksen mukaan vuokratyöntekijän palkasta on nipistetty neljännes muihin verrattuna.

Eläköitymisikä on edelleen noussut

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on nyt 60,5 vuotta. Suomessa on lähes 1,4 miljoonaa omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavaa.

Tutkinnolla saa työtä yhä paremmin

Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin. Töissä oli 68 prosenttia valmistuneista.

Monelle kävisi työ 63-vuotiaanakin

Lähes kolme kymmenestä työssä käyvistä uskoo jatkavansa työelämässä 63 vuotta täytettyään. Toisaalta viidennes arvioi, ettei voisi jatkaa työssään edes 63-vuotiaaksi.

Terveydenhuoltoa kotimaisin voimin

Suomessa on yhä vähän ulkomailta muuttaneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä muihin EU-maihin verrattuna.

Työtaitoja kohennetaan omin rahoin

Moni suomalainen työntekijä osallistuu nyt työelämän täydennyskoulutukseen omakustanteisesti.

Naisjohtajia vähitellen enemmän

Naisjohtajien määrä kasvaa, mutta verkalleen.

1

Muualla Yle.fi:ssä