Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Kuusi kymmenestä yritysjohtajasta kertoo sairauspoissaolojen lisääntyneen yrityksessään alkoholihaittojen vuoksi. Suoranaisia alkoholiongelmia on lähes puolessa yrityksistä. Työntekijöiden esiintymistä humalassa oli nähnyt 33 prosenttia vastaajista. 25 prosenttia kertoo tuotannossa tai palvelussa ilmenneistä ongelmista.

EHYT ry:n TNS Gallupilla teettämään kyselyyn vastasi 200 erikokoisten yritysten ylimpään johtoon kuuluvaa.

Työyhteisön omat asenteet ja käytännöt määrittelevät miten pitkälle alkoholinkäytöstä johtuvia haittoja sallitaan.

Saako työpaikalla olla krapulassa?

Aija Logren pohtii Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (2/2014) julkaistussa tutkimuksessaan vaikuttamista työyhteisön päihdekulttuuriin. Työyhteisön alkoholikulttuuri määrittelee suhtaudutaanko työpaikalla alkoholinkäyttöön kriittisesti, sallivasti vai jopa yllyttävästi.

Konkreettisesti tämä näkyy työpaikan säännöissä, niin virallisissa säännöissä kuin niiden epävirallisissa tulkinnoissakin. Käytetäänkö alkoholia yhdessä? Arvostetaanko päihteettömyyttä? Miten suhtaudutaan krapulassa tai päihtyneenä työskentelyyn tai alkoholinkäyttöön edustustehtävissä? Mikä on puuttumiskynnys: arvostetaanko varhaista puuttumista vai annetaanko päihteidenkäytön jatkua niin pitkään, että ongelmat jo ovat ehtineet olla haitaksi työssä?

Varhainen puuttuminen tehokkaampaa

2000-luvulla alkoholinkulutus on asettunut aiempien vuosikymmenten kulutustasoa korkeammalle tasolle. Humaltuminen on yhä usein keskeistä ja hyväksyttävää. Runsastakaan alkoholinkäyttöä ei tulkita ongelmalliseksi, kun se kiinnittyy yhteisesti hyväksyttäviin juomistilanteisiin. Esimerkiksi humaltumisvauhtiin liittyvien "sääntöjen" rikkomista sen sijaan pidetään tuomittavana.

Työtoverin tekemisiä ja tekemättä jättämisiä saatetaan piilotella, jotta alkoholinkäyttäjä välttyisi ikäviltä sanktioilta työpaikalla. Henkilökohtaiseksi yksityisasiaksi miellettyyn alkoholinkäyttöön puututaan usein vasta kun työhaitat ovat mittavia, jolloin alkoholiriippuvuus on jo edennyt pitkälle.

Työyhteisön muuttajia tarvitaan

Työyhteisön alkoholikulttuuri ei ole pysyvä tila; toisin siis voisi olla. Aija Logren tutki miten Työterveyslaitoksen järjestämän ryhmämuotoisen AHA (Alkoholihaitat hallintaan) -valmennuksen avulla voisi kouluttaa työpaikoille alkoholitoimintakulttuurin muuttajia, niin sanottuja muutosagentteja. AHA-hankkeen osallistujat olivat työsuojelun, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon edustajia sekä esimiehiä.

Esimerkiksi työyhteisön säännöllinen perjantaipulloarvonta ylläpitää päihdeongelmia, mutta rutiiniksi muodostuneen tavan lopetus on vaikeaa. Miten voisi nostaa liian päihdemyönteisen työyhteisön alkoholikulttuurin näkyville, kyseenalaistaa vakiintuneen toimintatavan, ja herättää keskustelua muutoksen tarpeesta ja vaihtoehdoista?

Havahduttaminen muutostarpeeseen

Logren havaitsi puhetavoista AHA-valmennettavien aktivoitumisen: prosessin myötä päihdeongelmat tunnistettiin ja niihin puututtiin herkemmin.

Alkuvaiheen oppija-puhetapa kertoo, että henkilö alkaa tunnistaa työyhteisössään ongelmallisen alkoholinkäytön tunnusmerkkejä. Oppija on kuitenkin vielä sivustakatsoja. Kehittäjä-puhetavassa henkilö kyseenalaistaa yhteisön toimintatapoja, jakaa tietoa ja herättelee työyhteisöä kehittämään toimintaansa.

Suorittaja-puhetapa kertoo aktiivisuudesta, mutta painottaen sitä, että omaan ammattirooliin on asetettu velvoite alkoholiongelmiin puuttumiseen. Tämä näkökanta helpottaa arkaluontoisena pidettyyn alkoholinkäyttöön puuttumista.

Sivustakatsojasta aktiivisuuteen

Erityisesti sitoutuja-puhetavassa on mukana vastuunottoa ja oma-aloitteisuutta. Sitoutuja toimii kohtaamastaan vastustuksesta huolimatta ja hakee toimintaan yhteistyökumppaneita. Sitoutuja ei ole päihdeongelmaisen vastapeluri, vaan hän herättelee, tarjoaa toimintamahdollisuuksia ja tukee.

...Yks kaveri hoitoonohjattiin. Työnjohtajat meinas vaan, että suoraan annetaan sille lopputili. Siitä saatiin semmoinen hyvä päätös, että saatiin se hoitoonohjattua ja nyt se on kahden vuoden seurannassa. Ja näyttää oikein hyvältä se kaveri ainaki tällä hetkellä.

Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 06.06.2014

Kaikki työelämä/työhyvinvointi - alueen artikkelit

Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Matkatyön kuormitusta voi vähentää

Työelämän kansainvälistymisen myötä moni matkustaa tiheästi ulkomailla sijaitsevan toimipisteen ja kotimaan väliä. Matkoista aiheutuva kuormitus jää helposti huomiotta.

Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Pakkotahtisuus vie työstä ilon

Yksipuolinen tai pakkotahtinen työ sopii harvalle. Se kuormittaa paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Työjärjestelyjä parantamalla moni asia kohentuu. Samalla paranee myös työn tuottavuus.

Helpotusta hankaliin työvuoroihin

Suomessa noin 25 % työllisistä tekee vuorotyötä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja. Haittojen lieventämiseen on monia konsteja.

Työn imu voi selättää stressin

Mikä työntekijöitä kannattelee ja motivoi kun työkuormitus on suuri ja suhdanteet koettelevat työpaikkoja? Työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus.

Kulttuurit kohtaavat työpaikoilla

Useat yritykset toimivat nykyisin kansainvälisesti ja Suomessakin työpaikat monikulttuuristuvat. Työviestinnälle tämä tuo monia haasteita. Miten erilaisista taustoista tulevat kollegat voisivat rakentaa välilleen yhteisymmärrystä?

Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Kuinka selvitä irtisanomisesta?

Työn menettäminen herättää tavallisesti monia tunteita: luopumisen surua, epävarmuutta taloudesta, pettymystä ja vihaakin. Toisaalta työn menettäminen voi tuoda tilaisuuden uskaltautua uuteen.

Ikäjohtaminen inhimillistää työn

Elinkaarijohtamisen eli ikäjohtamisen avulla voidaan kasvattaa työviihtyvyyttä ja pidentää työuria. Ikäjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämänvaiheet.

Luottamus on esimiehen pääoma

Tämän päivän työelämä vaatii esimieheltä kykyjä tilannejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Esimies tarvitsee tehtävässään vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdeosaamista.

Alaistaidot luovat hyvää henkeä

Niin työntekijä kuin esimieskin vaikuttavat omista rooleistaan käsin työyhteisön tuloksellisuuteen ja hyvän hengen muodostumiseen.

Taiteilija, muista työsuojelu!

Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä