Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Vuorotteluvapaalain soveltamisohjeen esittelemät esimerkit havainnollistavat millaisia epäselvyyksiä on oikeudessa jouduttu ratkomaan. Laissa on asetettu vuorottelulle ehdot, ja virheet muodollisten seikkojen täyttymisessä voivat pahimmillaan jäädä vuorotteluun lähteneen maksettaviksi, kun korvaus peritään takaisin ja palkka-ansio jää saamatta.

Ratkaisevana ei ole pidetty sitä, mistä tai kenen taholta virhe on aiheutunut.

Kymmenen vuotta työtä kotimaassa

Vuorottelijalla tulee olla työhistoriaa kaikkiaan ainakin 10 vuotta (120 kk), johon ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa mukaan. Äitiysraha-aika, hoitovapaa tai varusmies/siviilipalvelusaika huomioidaan, mutta ne voivat kattaa vain neljänneksen vaaditusta ajasta.

Jos on saanut aiemmin vuorottelukorvausta, aiemman vapaan kestosta riippumatta on työssä oltava ainakin viisi vuotta (60 kk) ennen kuin on mahdollista päästä uudelleen vuorotteluvapaalle.

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, johon henkilö olisi oikeutettu työttömänä ollessaan. Vähintään 25 vuoden työhistorialla vuorottelukorvaus nousee 80 prosenttiin.

Palkaton aika vuorottelun esteenä

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että työntekijä on ollut kokoaikatyössä (yli 75 %) saman työnantajan palveluksessa juuri ennen vuorotteluvapaan alkua vähintään 13 kuukautta, niin että ajanjaksoon sisältyy korkeintaan 30 päivää palkatonta vapaata (joiksi luetaan myös muun muassa lomautus tai lakko). Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo katsotaan työssäoloksi. Äskettäinen äitiys- tai vanhempainvapaa estää vuorottelun.

Jos osittainen lapsenhoitovapaa on toteutettu siten, että vapaista muodostuu kokonaisia päiviä, nekin lasketaan palkattomiin poissaolopäiviin. Samasta syystä lyhennettyä työpäivää tekeville ei sen sijaan kerry vuorotteluvapaata estäviä poissaolopäiviä. (TTLK 9.5.2008)

Vapaan muutos vaatii harkintaa

Vuorotteluvapaan kesto on 90 - 359 kalenteripäivää. Ennen vapaan alkua voi sopia myös vuorotteluvapaan jaksottamisesta.

Sopimukseen tulee kirjata tarkat päivämäärät. Työntekijällä ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen ajalta, jota ei ole sopimuksessa täsmälleen sovittu ennen vapaan alkamista.

Jaksojen on toteuduttava vähintään 90 päivän mittaisina, eikä lyhyemmästä jaksosta saa vuorottelukorvausta. Jaksojen ajankohtia ei voi muuttaa vuorotteluvapaan aloittamisen jälkeen. Sen sijaan vapaan tai yksittäisen jakson pidentäminen on mahdollista, kunhan niiden yhteiskesto ei ylitä 359 kalenteripäivää.

Jos kolmesta jaksosta sopinut työntekijä myöhemmin sopii työnantajan kanssa, että keskimmäinen jakso jää pitämättä, vuorotteluvapaa keskeytyy. Kolmattakaan jaksoa ei siten voi pitää, ja seuraavan kerran voi päästä vuorotteluvapaalle aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

Sijaisen oltava työtön työnhakija

Työntekijöiden jaksamisen parantamisen lisäksi vuorotteluvapaajärjestelmän toinen tavoite on työttömien työllistäminen. Sijaiseksi tulevan on oltava työtön työnhakija ja täytettävä muutkin laissa määritellyt ehdot. Sijainen on palkattava samalle ajankohdalle ja tekemään vähintään samaa työaikaa. Jos näin ei ole, vuorottelijan tulkitaan olevan muulla vapaalla ja hän jää ilman vuorottelukorvausta. Tätä on setvitty useasti työttömyysturvalautakunnassa.

Vuonna 2007 punnitussa tapauksessa työnantaja oli sitoutunut palkkaamaan laissa määritellyn sijaisen, mutta ei ollut sitä tehnyt. Kun työnantaja ei korjannut tilannetta, vuorotteluvapaalle jääneeltä perittiin vuorottelukorvaus takaisin. (VakO 27.9.2007; 2519:2006)

Potkut saanut maksaa tuet takaisin

Oikeudessa käsiteltyjen tapausten mukaan työsuhteen katkeaminen vuorotteluvapaan aikana kaatuu työntekijän harteille. Työnantajan irtisanottua vuorotteluvapaalla olevan työntekijän ennen 90 päivän minimimäärän täyttymistä, työntekijältä tuli periä vuorottelukorvaus takaisin, sillä silloin eivät vuorottelukorvauksen edellytykset täyttyneet (VakO 3.5.2007; 3163/2006).

Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 23.05.2013

Kaikki työelämä/työhyvinvointi - alueen artikkelit

Kitketään kiusaaminen työpaikalta!

Vuosittain noin 140 000 työntekijää kokee kärsivänsä jatkuvasta työpaikkakiusaamisesta. Kuinka kiusaaminen saataisiin loppumaan?

Työyhteisö vaikuttaa päihdepulmiin

Alkoholi on todellinen ongelma monilla työpaikoilla, ilmenee yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuinka työyhteisö voisi ehkäistä päihdeongelmien kärjistymistä?

Masentuneelle tukea työpaikalla

Työterveyspäivillä 2013 on pohdittu inhimillisen työn olemusta ja ihmisen särkyvyyttä. Tällä hetkellä joka kolmannen työkyky pettää ennen eläkeikää. Yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy on mielenterveyden häiriö.

Matkatyön kuormitusta voi vähentää

Työelämän kansainvälistymisen myötä moni matkustaa tiheästi ulkomailla sijaitsevan toimipisteen ja kotimaan väliä. Matkoista aiheutuva kuormitus jää helposti huomiotta.

Vuorotteluvapaa voi yllättää

Vuorotteluvapaajärjestelmän yksi tavoite on edistää työssä jaksamista, ja uupuneelle työntekijälle tauko työstä onkin tarpeen. Entä jos jokin kriteereistä ei toteudu?

Ikäsyrjintä voi katkaista työuran

Yhä pidempien työurien tavoittelun ansiosta eläkkeelle siirtymisikä on viime vuosina noussut. Osa työnantajista jarruttaa kehitystä syrjimällä ikääntyviä työntekijöitä.

Pakkotahtisuus vie työstä ilon

Yksipuolinen tai pakkotahtinen työ sopii harvalle. Se kuormittaa paljon sekä henkisesti että fyysisesti. Työjärjestelyjä parantamalla moni asia kohentuu. Samalla paranee myös työn tuottavuus.

Helpotusta hankaliin työvuoroihin

Suomessa noin 25 % työllisistä tekee vuorotyötä tai hyvin epäsäännöllisiä työaikoja. Haittojen lieventämiseen on monia konsteja.

Työn imu voi selättää stressin

Mikä työntekijöitä kannattelee ja motivoi kun työkuormitus on suuri ja suhdanteet koettelevat työpaikkoja? Työn imua syntyy, kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus.

Kulttuurit kohtaavat työpaikoilla

Useat yritykset toimivat nykyisin kansainvälisesti ja Suomessakin työpaikat monikulttuuristuvat. Työviestinnälle tämä tuo monia haasteita. Miten erilaisista taustoista tulevat kollegat voisivat rakentaa välilleen yhteisymmärrystä?

Moni työntekijä on omaishoitaja

Moni työntekijä kamppailee työn ja hoivavastuiden yhdistämisen kanssa. Silloin työelämän joustot ovat tarpeen. Hoivavapaalle jääminenkin on mahdollista, mutta rahallista tukea ei ole taattu.

Kuinka selvitä irtisanomisesta?

Työn menettäminen herättää tavallisesti monia tunteita: luopumisen surua, epävarmuutta taloudesta, pettymystä ja vihaakin. Toisaalta työn menettäminen voi tuoda tilaisuuden uskaltautua uuteen.

Ikäjohtaminen inhimillistää työn

Elinkaarijohtamisen eli ikäjohtamisen avulla voidaan kasvattaa työviihtyvyyttä ja pidentää työuria. Ikäjohtaminen ottaa huomioon yksilölliset elämänvaiheet.

Luottamus on esimiehen pääoma

Tämän päivän työelämä vaatii esimieheltä kykyjä tilannejohtamiseen ja muutosjohtamiseen. Esimies tarvitsee tehtävässään vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdeosaamista.

Alaistaidot luovat hyvää henkeä

Niin työntekijä kuin esimieskin vaikuttavat omista rooleistaan käsin työyhteisön tuloksellisuuteen ja hyvän hengen muodostumiseen.

Taiteilija, muista työsuojelu!

Taide-elämysten positiivinen vaikutus terveyteen on jo tullut monelle tutuksi, mutta kuinka on taiteilijan oman työterveyden laita? Moni taiteilija unohtaa huolehtia omasta työsuojelustaan.

1 2

Muualla Yle.fi:ssä