Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Helsingin Taidemuseon näyttely valaisee Charlie Chaplinin (1889-1977) uraa sen alkuvaiheista äänielokuviin asti. Chaplinin tuotantoon pääsee tutustumaan niin valokuvien kuin elokuvakatkelmien kautta.

Charlie Chaplinin 100 vuotta sitten luoman kulkurihahmon tunnistavat varmasti melkein kaikki. Hahmo on tärkeä osa elokuvan syntyhistoriaa ja Chaplinin ura keskeinen taidemuodon varhaisessa kehityksessä. Chaplinia onkin verrattu mm. Shakespeareen.

Charles Spencer Chaplin syntyi vuonna 1889 lontoolaisen varieteepariskunnan pojaksi. Esiintymisen hän aloitti jo lapsena. Elokuvaura lähti käyntiin teatteriseurueen Amerikan-kiertueella v. 1913. Loistava miimikko löysi paikkansa Keystone-tuotantoyhtiön humoristisissa, vauhdikkaissa ja jopa väkivaltaisissa elokuvissa.

Chaplin saavutti suosiota heti uransa alussa. Suomessakin hän oli suosittu jo 1910-luvulla. Chaplinia näyttävät elokuvateatterit täyttyivät katsojista, mikä ei aina ollut kulttuuriväkemme mieleen. Mielipiteet kuitenkin muuttuivat. Näyttelyssä onkin esillä mm. julisteita ja aikakausilehtiä, jotka kertovat Chaplinin vaikutuksesta Suomessa.

Legendaarinen kulkuri syntyy
Lasten kilpa-ajot Venicessä (1914) oli Chaplinin toinen elokuva ja ensimmäinen, jossa hän esiintyy kulkurina. Yhdeksänminuuttinen elokuva on nähtävissä Tennispalatsin näyttelyssä. Siinä kulkuri pyrkii sinnikkäästi kuvausryhmän kameroiden eteen lasten polkuautokisoissa.

Chaplinin ura alkoi vauhdikkaasta. Kulkurin hahmokin syntyi sattumalta. Rekvisiitta oli löytynyt samana aamuna. 1910-luvun lopun Chaplin muovasi hahmoaan yrityksen ja erehdyksen kautta. Kun hän sai mahdollisuuden työskennellä myös kameran toisella puolella, kehittyi kulkurista surumielisen romanttinen hahmo.

Chaplin oli elokuvan moniosaaja
Chaplin halusi osallistua elokuviensa koko tuotantoprosessiin. Hänestä kehittyikin elokuvien moniosaaja. Hän sai ohjata jo Keystonella, ja Mutual antoi hänelle enemmän taiteellista vapautta. Kuitenkin vasta oma studio (1918) ja elokuvayhtiö United Artists (1919) Mary Pickforsin, Douglas Fairbanksin ja D.W. Griffithin kanssa antoivat Chaplinille mahdollisuuden hallinnoida elokuviensa tekoa alusta loppuun.

Tennispalatsin näyttelyssä päästäänkin kurkistamaan elokuvista tuttujen kuvien lisäksi elokuvakameroiden toiselle puollella ja tutustutaan Chapliniin monipuolisena elokuvantekijänä.

Chaplin otti kantaa
Vaikka hänen lähestymistapansa oli komediallinen, Chaplin otti elokuvissaan myös kantaa yhteiskunnallisesti merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin. Vuonna 1921 valmistunutta Chaplinin poikaa pidetään vedenjakajana. Chaplin teki seuraavien vuosikymmenien aikana 10 pitkää elokuvaa ja hänestä kuoriutui modernin ajan tulkki.

Kaupungin valot (1931) ja Nykyaika (1936) kuvaavat koskettavasti köyhyyttä, joka oli ollut mitä suurimmassa määrin läsnä myös Chaplinin omassa lapsuudessa. Nykyaika on myös yhä ajankohtainen kannanotto riistoon rinnastuvia työolosuhteita vastaan. Diktaattori (1940) kommentoi natseja ja vetosi vainottujen puolesta.

Chaplinista iloa kaikenikäisille
Kulkurin hahmo on helposti lähestyttävä ja samaistuttava. Näyttelysalin seinille heijastettujen elokuvakatkelmien ääreen voi pysähtyä ihmettelemään, pohtimaan tai nauramaan.

Näyttelyssä viihtyvät varmasti myös lapset. Hurmaavan, rakastettavan ja universaalin hahmon kommellukset välittyvät pienemmillekin katsojille. Lapsia viehättää varmasti myös näyttelyssä tarjottu mahdollisuus pukeutua itse kulkuriksi.

Chaplinin tuotannon inhimillinen sanoma on välittynyt läpi vuosikymmenien. Tennispalatsin näyttely valottaa lisäksi Chaplinin uraa monipuolisena elokuvataiteen osaajana.

Chaplin kuvissa heinäkuulle asti
Näyttely järjestetään Chaplin Associationin tuella yhdessä Cineteca di Bolognan Chaplin-projektin ja MK2:nkanssa. Näyttelyn kuraattori on Sam Stourdzé.

Helsingin taidemuseo, Tennispalatsi, Salomonkatu 15. Ti-su klo 11-19, ma suljettu. Chaplin kuvissa 13.7.2014 asti.

Lisää: Helsingin taidemuseo.fi lehti, 01/2014.
Chaplin kuvissa, Näyttelyopas 2014.
Peter von Bagh, Elokuvan historia (Otava, 1998).

Heini-Leena Mustonen

Julkaistu: 23.03.2014

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä