Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

Islannissa syntyneen Errón (Gudmundur Gudmundsson, s. 1932) retrospektiivisessä näyttelyssä nähdään noin 70 maalausta ja kollaasia 1960-1990-luvulta.

Errón yhteiskuntakriittiset teokset kommentoivat maailmanpolitiikan tapahtumia ja valtasuhteita. Toistuvasti hän viittaa myös historian merkkihenkilöihin ja taiteen historiaan. Teokset ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa hämmästyttävällä tavalla: historian ilmiöiden voi nähdä toistuvan nykypäivässä.

Nuori poptaide muotoutui uraksi

Perustavan taideopetuksen Erró sai Norjassa, Oslon taideakatemiassa, ja hän teki myöhemmin 1960-luvun tunnelmissa oman postmodernin versionsa myös Norjan kansallistaiteilija Edvard Munchin ikonisesta Huuto-taulusta. Erró kehitti mosaiikkitekniikan taitojaan Italian Ravennassa. Vuonna 1958 Erró muutti Pariisiin, taidemaailman keskiöön.

Erró aloitti taideuransa ekspressionistina, mutta vierailu Yhdysvaltoihin vuonna 1963 sai hänet siellä orastavan poptaiteen lumoihin. Hänestä tuli yksi suuntauksen keskeisimpiä taiteilijoita. Errón töitä löytyy mm. Roman Polanskin ja Jack Nicholsonin hoteista. Nykyään Erró asuu ja työskentelee Pariisin lisäksi Thaimaassa ja Espanjassa.

Kontrasteja ja provokatiivisuutta

Kuvamateriaalina Erró hyödyntää taidehistorian merkkiteoksia, uutis- ja lehtikuvia, mainoksia, propagandakuvia, sarjakuvia ja pilakuvia. Niitä yhdistelemällä hän luo uusia kokonaisuuksia.

Kollaasia koostaessaan hän pyrkii mahdollisimman suuriin kontrasteihin. Provokatiivisuutta ja visuaalista kakofoniaa vahvistaa myös eri käyttötarkoituksiin luotujen kuvien kohtelu samanarvoisina. Työskentelymetodi horjuttaa perinteistä kerronnallisuutta ja synnyttää uusia yllättäviä merkityksiä.

Barokkisen runsaat teokset tulvivat yksityiskohtia ja värejä. Osan kollaaseista Erró suurentaa ja maalaa uudelleen, tallentaen pienimmätkin yksityiskohdat.

Epäpoliittinen vallan kriitikko?

Erró rakentaa teoksensa usein poliittisten teemojen ympärille. Errón yhteiskuntakriittiset teokset ovat moniselitteisiä, kommentoiden muun muassa maailmanpolitiikan tapahtumia ja valtasuhteita.

Valta yhdistyy kollaaseissa länsimaiden ikonisiin kuviin, kuten sarjakuviin ja mainoksiin. Teokset ottavat vahvasti kantaa ja herättävät tunteita.

Erró sanoo silti olevansa epäpoliittinen, sivussa nykyhetken politiikasta, eikä hän ole sitoutunut poliittisiin liikkeisiin. Taiteellisen kiinnostuksen edellytys on myös, että aiheesta on ylipäätään löydettävissä ikoniseen asemaan noussutta kuvamateriaalia.

Puhemies Mao matkustaa länteen

Errólle ovat ominaisia laajat maalaussarjat, jonka teokset kytkee toisiinsa jokin punainen lanka.

Les Monstres kuvaa politiikan ja kulttuurin merkkihenkilöitä. 1970-luvulla syntynyt sarja Tableaux Chinois vie puhemies Maon propagandistisessa hengessä kuvitteelliselle matkalle lännen turistikohteisiin. Les Nord-Africaines -sarja puolestaan pohjautuu vanhoihin postikortteihin, joissa näkee ranskalaisen kolonialismin aikojen kuvia puolipukeisista pohjoisafrikkalaisista naisista.

Errón valikoimat kuvat ovat vanhoja, mutta samalla tuoreita. Natsismin renessanssi -maalauksen (1977) lähtökohta on venäläisen karikatyristin näkemys lännestä.

Maskuliinisuutta ja naisvartaloita

Erró hyödyntää populaarikulttuurin kuvia maskuliinisista sankareista.

Erityisesti tieteissarjakuvien värikäs ja toimintaa täynnä oleva maailma on maalausten materiaalina. Supersankariteema korostui 1980 - 1990 -lukujen tuotannossa.

Taidekriitikko Lars Saari on kiinnittänyt huomiota miten Errón kuvastossa valta ja maskuliinisuus kytkeytyy toistuvasti naisvartalon erotisointiin ja sensualisoimiseen vaikkapa taideteoslainausten kautta. Esimerkiksi monitulkintainen Les Cosmonauts esittää amerikkalaiset astronautit samassa kuvassa taidehistoriallisen maalauksen (Jean Ingres: Turkkilainen kylpylä, 1862) alastomien naisten kanssa.

Uuden alku on aina kiehtonut Erróa

Poptaiteen kautta edeltävänä aikana Erró ehti innostua muistakin uuden kynnyksellä olevista taidesuuntauksista, ja ottaa niissäkin uraauurtavan roolin. Erró oli yksi ensimmäisistä islantilaistaiteilijoista, jotka ryhtyivät 1960-luvulla luomaan performanssitaidetta ja videotaidetta.

Nyt Turussa esillä olevien maalausten lisäksi Errón tuotantoon kuuluu myös esimerkiksi veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia ja akvarelleja. Yhä taiteellisesti aktiivisen Errón tuotannon valtavaa laajuutta kuvaa, että pelkästään Reykjavikin museon Erró-kokoelma koostuu 4000 teoksesta.

Turussa nyt esillä olevat teokset kuuluvat Reykjavikin taidemuseon kokoelmiin ja näyttely on toteutettu yhteistyössä museon kanssa.

Erró 4.1.2015 asti. Turun taidemuseo, Aurakatu 26, Turku. Avoinna ti-pe 11-19 ja la-su 11-17.

Näyttelyn oheisohjelmaa:
La 8.11. klo 14 FT Mervi Miettinen pohtii supersankareiden roolia Errón taiteessa.
La 29.11. klo 14 tutustutaan näyttelysuunnitteluun ja teosten taustoihin kuraattori Mia Haltian seurassa.

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 05.11.2014

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä