Taidevinkki

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Näyttelyssä Männikön teokset ovat ensi kertaa esillä Suomessa tässä laajuudessa. Esillä on teoksia 80-luvulta tähän päivään. Kolmisensataa kuvaa on vasta poiminto Männikön laajasta tuotannosta.

Valokuvasarjat ovat saaneet nimensä intuitiivisesti, mutta yksittäisillä teoksilla ei useinkaan ole nimeä. Näyttelyssä teoksista muodostuu runsas visuaalinen installaatiokokonaisuus.

Luontokuvaus peittosi metsästyksen

Lapsuudessaan Esko Männikkö kävi isänsä kanssa metsällä, mutta eläinten ampumisen sijaan hän halusi kuvata luontoa ja eläimiä. Valokuvauksesta tuli nuorukaisen harrastus. Myöhemmin hän otti kuvia kuvatoimistolle.

Vuonna 1995 Männikkö valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi, ja hän osallistui Helsingin ARS-näyttelyyn sekä Venetsian biennaaliin. Tuo vuosi nosti itseoppineen nuoren valokuvaajalahjakkuuden kansainvälisille areenoille.

Jo uran alkuvaiheessa saavutettu menestys on jatkunut, ja gallerianäyttelyitä säännöllisesti esimerkiksi Berliinissä ja New Yorkissa pitävä Männikkö on maailmalla tunnetumpi kuin Suomessa.

Arjen tunnelmia ja ympäristötuhoja

Varhaisimmat esillä olevat teokset ovat perhearkea 1980-luvun alussa kuvanneesta sarjasta Kun aika pysähtyy.

Uransa alussa Männikkö tuli tunnetuksi Naarashauki-kuvasarjasta (1990-1995), jossa hän tallensi pohjoissuomalaisten syrjäkylien poikamiesten kiireettömän elämäntavan, mutta myös yksinäisyyden. Kuvattavat elävät yksityistä arkeaan luontevasti kameran häiritsemättä. Männikön kuvista välittyy kuvattavien kunnioitus, luottamus ja aito läsnäolo.

Neuvostoliiton hajottua Männikkö kuvasi valokuvaaja Pekka Turusen kanssa Kuolan niemimaata. Remont-kuvasarjaan (1989- 1995) tallentui kaivosteollisuuden aiheuttamia massiivisia ympäristötuhoja.

Vahva rajaus näyttää apinan kiukun

Männikön luontokuvaus on nyttemmin vaihtunut esteettisiksi yksityiskohdiksi pelkistyneisiin eläinkuviin.

Teoksille ominaista on rajaus johonkin yksityiskohtaan, kuten silmään tai suuhun. Hän pyrkii visuaaliseen kauneuteen, mutta vahva rajaus myös paljastaa kuvattavan eläimen mielentilaa ja tunteita perinteistä eläinkuvausta syvemmin. Meille välittyy hevosten lempeä katse ja eri puolille maailmaa eläintarhoihin vangittujen eläinten surullisuus. Silmiin rajautuva vangitun apinan pistävä katse tuo näkyviin piilevän kiukun.

Harmony Sisters (2004-) on sarja lähikuvia tarhatuista ja kuriositeettikabinetteihin säilötyistä eläimistä.

Autiotalo muuntuu osaksi luontoa

Männikkö on kertonut etsivänsä kauneutta arjesta ja pienistä yksityiskohdista. Hän arvostaa ajan kulumisen näkymistä esineissä ja ihmisissä, niin ajan patinaa kuin ruostettakin.

Liian nopeat muutokset saavat Männikön kavahtamaan, ja taiteessakin hän haluaa kypsytellä asioita. Autiotalot sopivat hänen ajattelutapaansa: monesti ne saavat maaseudulla vanheta omalla painollaan, kokea luonnollisen kuoleman. Niiden rappeutuminen on hidasta luontoon sulautumista. Hiljaisessa maatumisessa ajan patina ja inhimilliset muistot yhdistyvät toisiinsa. Kaupungeissa taas vanhat rakennukset hävitetään rajusti ja nopeasti jäljettömiin: niiden mukana katoavat tarinat talojen asukkaista.

Meksikolaiskodit ja hautakivet

Blues Brothers -sarja (2009-) koostuu eurooppalaisilta hautuumailta otetuista kuvista. Hautausmailla maatuvat hiljalleen niin hautamuistomerkit kuin maallinen kehommekin.

Männikön sarjat Organized Freedom ja Organized Freedom, second edition (1999-2001) käsittelevät asuinpaikan identiteettiä ja ihmistä sen osana.

Männikkö uskoo, että kulttuurin ja ympäristön eroista huolimatta ihminen on kaikkialla sama. Hän on kuvannut arkirealismin hengessä Texasin ja Meksikon rajaseutujen asukkaita. Mexas -sarja (1996-1997) kuvaa ihmisen halua asettua johonkin, ja rakentaa kotinsa kulloinkin käsillä olevista elementeistä.

Mietitty kehystys on osa teosta

Männikkö kehystää itse teoksensa erilaisiin kuluneisiin ja kierrätettyihin kehyksiin. Kehys ja valokuva muodostavat visuaalisen teoksen, joita saattavat yhdistää samat värisävyt, materiaalit tai tyyli. Kehyksessä saattaa vaikkapa kasvaa oikeaa sammalta, samantapaista kuin kuvan aiheessa.

Turusta näyttely jatkaa kansainväliselle kiertueelle, mm. Göteborgiin.

ESKO MÄNNIKKÖ: TIME FLIES 16.5.-14.9. Turun taidemuseo, Aurakatu 26, Turku.
Avoinna ti-pe 11-19, la-su 11-17, paitsi to 19.6. 11-17. Suljettu pe-su 20.6.-22.6. Taiteilijatapaaminen 6.9. klo 14.

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lisää:

Julkaistu: 05.06.2014

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä