Kirja-arvio
Laura Gustafsson: Huorasatu
Rujoa kieltä, sekopäistä menoa, väkivaltaa, alistamista, halveksuntaa, antiikin mytologiaa ja nykypäivää. Siinä tiivistetysti Laura Gustafssonin esikoisteoksen Huorasatu (Into 2011) sisältö.
Romaanin keskeinen teema on naisten kokema väkivalta kautta historian. Gustafsson kirjoittaa eri kulttuurien mytologiasta varmalla kädellä. Historiaa on tutkittu tarkasti. Romaani ei kuitenkaan keskity kuvaamaan historian tapahtumia vaan sen kärki kohdistuu tämän päivän Suomeen, erityisesti vahvemman asemaan, sen moraalittomaan tapaan suhtautua heikompaan.
Teoksen vahvuutena on sen kieli. Siitäkin huolimatta, ettei se ole oodi suomen kielelle. Kieli on usein jopa rumaa, mutta se tukee itse asiaa: väkivallan jatkuvaa läsnäoloa ja myötätunnon puuttumista. Naisten asemasta on kirjoitettu lukuisia teoksia, jotka ovat jääneet elämään kirjallisuuteen. Mutta tämä teos ei anna lukijalle mahdollisuutta itse oivaltaa, mitä tekstin kautta halutaan kertoa.
Keskushenkilöt ovat kreikkalaisen mytologian jumalat, kuten kauneuden ja rakkauden jumalatar Afrodite ja nykynaiset Kalla ja Milla, sadun huorat. Miehet eivät ole sympaattisia hahmoja. Vain Lumimies on sellainen.
Naisen asema ei ole ainoa teema jota Gustafsson käsittelee. Romaanissa kuvataan monia nykyihmisen kipupisteitä: yksinäisyyttä, päihteitä, masennusta, eläinten oikeuksia, terveellistä ja eettistä ruokaa.
Rakkauden jumalatar lähtee hakemaan kuollutta rakastajaansa Manalasta. Hän suuntaa kulkunsa Olympoksen lentokentälle. Siellä Afrodite näkee kyltin HEL ja koska siihen suuntaan on menossa itsemurhaajien näköisiä ihmisiä, jumalatar päättelee, että se on oikea suunta kohti kuoleman valtakuntaa. Suomi on ruma ja tyly. Ihmiset kulkevat räntäsateessa yksin ja apaattisina.
Gustafsson ei tyydy ainoastaan esittelemään ongelmia vaan hän myös pyrkii löytämään ratkaisuja niihin. Naisten kahlehdittu asema on kysymys, johon kirjailija etsii vas- tausta ja tarjoaa ratkaisuksi kaikki naiset kattavan lukutaidon sekä naisia sortavien perinteiden, kuten suvun ja heimon aseman murtamista.
Sirpa Jegorow
Twiittaa