Taidevinkki 13.12.2012

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Lahden kaupunginmuseossa on esillä taiteilija Rudolf Koivun (1890-1946) alkuperäisiä töitä. Tikanojan taidekodissa Vaasassa puolestaan esitellään Martta Wendelinin (1893-1986) idyllisiä kodin kuvia. Mikkelin taidemuseon näyttelyssä avaruutta tulkitsevat sekä kuvataiteilijat että lapset ja nuoret.

Niukan lapsuuden pakoa satukuviin

Koivu ja Wendelin loivat ansiokkaan ja tuotteliaan uran osin samoilla työkentillä. Kumpikin luetaan Suomen merkittävimpiin lastenkirjojen kuvittajiin. Heidän tuotantonsa eroavat kuitenkin perustavasti toisistaan: Koivun maailma on jännittävä, värikäs, arvaamaton ja pelottavakin, kun taas Wendelinin kuvat loihtivat turvallisen ja vakaan maailman, joka pohjautuu arjesta kasvavaan onneen.

Jouluaattona 1890 Pietarissa syntynyt Rudolf Koivu oli 5-vuotias isän kuollessa keuhkotautiin. Myöhemmin pyykkäriäitinsä asioilla juostessaan hänellä oli tapana ihailla kirjakaupan näyteikkunassa esiteltyjä Ivan Bilibinin satukuvia. Omiin kirjoihin pojalla ei ollut varaa, edes yhteen.

Katupoika löysi turvan metsistä

13-vuotiaana myös Rudolfin äiti sairastui ja kuoli. Orpo Rudolf karkasi sukulaisiltaan ja vaelsi yksin Pietarista isoäitinsä luokse Tyrväälle. Ihmisaraksi tullut poika vietti siellä aikaansa metsissä ja kieltäytyi koulusta. Tutuksi tulleet tyrvääläiset maisemat nähtiin myöhemmin satukuvituksissa.

Kun isoäiti kuoli parin vuoden päästä, 16-vuotias Rudolf lähti Helsinkiin. Onni oli myötä: hän pääsi pilalehti Tuulispään juoksupojaksi ja tapasi sattumalta kadulla kummitätinsä Maikki Salmensaaren. Rudolf muutti Salmensaarien kotiin ja kävi kansakoulun loppuun.

Perheen tuella Rudolf opiskeli taideyhdistyksen piirustuskoulussa, opettajinaan mm. Eero Järnefelt ja Hugo Simberg. Lisäoppia kertyi opintomatkoilla Pariisissa ja Lontoossa.

Baletti ja elokuvat inspiroivat

Muistikuvat lapsuuden Pietarista antoivat Koivulle vaikutteita taiteeseen. Venäläinen moderni baletti ja 1930-luvulta alkaen elokuvat kiehtoivat häntä. Koivu rakensi satukuvansa usein näyttämökuvan tapaan, ja satuhahmot jopa liikehtivät balettiaskelin. Elokuvien vaikutuksesta liikkeen tuntu kasvoi, kuvakulmat vaihtelivat ja henkilöhahmot nähtiin lähikuvissa.

Taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen kuratoimassa Lahden kaupunginmuseon näyttelyssä kerrotaan Koivun kuvitusten ja toiminnallisten osioiden höystämänä lasten elämästä Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Kokemustensa vuoksi Koivu kuvittaa osuvasti niin lasten köyhää arkea kuin jännittäviä satuhetkiäkin.

Kuvitustyö sivuutti muun taideuran

Koivu ja Wendelin vaikuttivat kumpikin kuvitustyön lisäksi taidemaalareina ja kokivat ristiriitaa näiden eri roolien välillä. Molemmat saivat ohjausta taiteeseensa Eero Järnefeltiltä (1863-1937), jonka vaikutus varsinkin Wendelinin uraan oli voimakas. Marraskuulaisuus vaikutti sekä Wendelinin että Koivun taiteessa.

Taiteen kentillä löytyi merkkipaaluja: kuvittajana Wendelinillä oli tilaisuus työskennellä yhdessä Akseli Gallen-Kallelan kanssa ja Koivu puolestaan avusti Juho Rissasta Kansallisteatterin Helkavirsi-freskojen maalaamisessa. Kuvitustyö oli silti lopulta tuotantoa leimaava tekijä, jonka vuoksi oli vaikea saada arvostusta muusta taiteesta.

Wendelin etsi kuvituksista elantoa

Martta Wendelinin lapsuus oli onnellista aikaa. Martan opiskeluajan jälkeen perheen osaksi koitui kuitenkin monia tragedioita: Martta menetti niin isänsä kuin kolme sisarustaan lyhyen ajan kuluessa. Taidekoulutuksen saanut lupaava debytantti ajautui kuvitustyöhön, joka tarjosi pienet mutta säännölliset tulot. Martta pysyi koko ikänsä naimattomana virkanaisena omistautuen työlleen ja kasvattityttärelleen.

1910-luvun loppua ja 1920-luvun alun teoksia leimasi dekoratiivisuus, jota on verrattu Carl Larssoniin. Vauraan, kaupunkilaisen ja idyllisen elämäntavan kuvaamisesta Wendelin siirtyi 1930-luvulla kuvaamaan erityisesti maaseutua ja katoavaa käsityöläiskulttuuria.

Nostalgiaa ja onnellista idylliä

Taajamissa kasvaneesta ja omassa elämässään itsenäisestä virkanaisesta tuli paradoksaalisesti idyllisen maaseutu-Suomen kuvaaja, joka loi onnellisen suomalaisen perheen ja äitiyden arkkityyppisen ihannekuvan. Wendelinin kuvituksissa ei näy ajan muuttuminen: teollistumisen ja kaupungistumisen kasvu vaikutuksineen tai naisen roolien monipuolistuminen.

Rauhaa henkivissä nostalgisissa kuvissa äidit tekevät kotitöitä, askartelevat ja lukevat lapsilleen, kun uljaat miehet tekevät maatilan töitä. Arkkityypeiksi nousseissa kuvissa välittyy usko talonpoikaiseen Suomeen, ahkeruuteen, vaatimattomuuteen, suoraselkäisyyteen ja sukupolvien yli kantavaan jatkuvuuteen.

Kuvittajasta jälleen taidemaalariksi

1950-luvulla lehdet alkoivat käyttää valokuvia lehtien kansina ja kuvituksena, jolloin kuvitustyöt vähenivät. Wendelinille muotokuvat, maisemat ja kukkataulut olivat etenkin myöhäisinä taiteilijavuosina hänen pääasiallinen rahanansaitsemiskeinonsa.

Tikanojan taidekodissa voi kohdata Martta Wendelinin idylliset kodin kuvat ja nostalgiaa huokuvat, jälkipolvillekin tutut Kotiliesi-lehden kansikuvat samoin kuin suurten ikäluokkien käsissä kuluneiden aapisten kuvitukset. Näyttelyssä on mukana kuvia Wendelinin koko 60-vuotisen uran ajalta 1910-luvulta 1970-luvulle.

Tikanojan taidekodin näyttely on toteutettu yhteistyössä Tuusulan taidemuseon kanssa. Kuraattorina toimii Päivi Ahdeoja.

Avaruusolentoja ja seikkailuja

Mikkelissä pohditaan avaruuden saloja ja ihmisen paikkaa maailmankaikkeudessa. Avaruusmatkalla kohdataan pudonnut tähti, joudutaan Maan kiertoradalle, käydään avaruusasemalla, tutustutaan tekokuuhun, kohdataan tähtipilotteja ja avaruusolentoja sekä ajaudutaan avaruusseikkailuihin.

Oppaina matkalla toimivat kuvataiteilijat, graafikot ja kuvittajat sekä mikkeliläiset lapset ja nuoret. Visuaalisista tulkinnoista vastaavat muun muassa Mauri Favén, Simo Hannula, Aino Havukainen, Sami Toivonen, Jussi Kaakinen, Tuula Lehtinen, Jukka Lemmetty, Kristiina Louhi, Tommi Musturi, Marjo Nygård, Lotta Pyykkönen, Osmo Rauhala, Väinö Rouvinen ja Hannu Taina.

Tunnelmallisia lastennäyttelyitä

Kuin silloin ennen - lapsuus Rudolf Koivun kuvittamana 15.12.2012-14.4.2013. Lahden kaupunginmuseo, Lahdenkatu 4, Lahti. Avoinna ti-pe 10-17, la-su 11-17 (suljettu 24.-26.12.)

Martta Wendelin 6.1.2013 asti Tikanojan taidekoti, Hovioikeudenpuistikko 4, Vaasa. Avoinna ti-la 11-16, su 12-17, 26.12. ja 6.1. klo 12-17 (suljettu 23.-25.12. ja 31.12.-1.1.)

Taivaan tähden 16.11.2012-10.3.2013. Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5, Mikkeli. Avoinna ke 12-19, to-pe ja su 10-17, la 10-13 (suljettu 24.-26.12.)

Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

___________________________________________________________________

Kuin silloin ennen - lapsuus Rudolf Koivun kuvittamana -näyttely esillä myös Hämeenlinnan Taidemuseossa 24.5. - 27.10.2013.
Viipurintie 2. Avoinna ti-to 11-18 pe-su 11-17.

Martta Wendelinin tuotantoa on nähtävillä myös Taiteilijakoti Erkkolassa (Tuusulan museo), Rantatie 25, Tuusula. Martta Wendelin - 120 v. juhlavuosi 2.5.-24.11.2013. Avoinna 2.5.-31.8. ti-su 11-18 ja 1.9.-24.11. la-su 12-17.

Julkaistu: 18.12.2012

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijnin oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä