Taidevinkki 8.5.-31.8.2014

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Lönnströmin taidemuseon tuottamassa näyttelyssä nähdään Laila Pullisen teoksia viideltä vuosikymmeneltä. Kouvolan taidemuseo Poikilossa on esillä lähes 50 veistosta. Nähtävänä on myös taiteilijan piirustuksia, joista uusimmat ovat vuodelta 2013.

Taiteilija tunnetaan parhaiten voimakkaista pronssiveistoksistaan, joiden kiiltävä pinta ja kaarevat muodot leikittelevät valolla ja varjoilla.

Jo alku-uralla lahjat huomattiin

Laila Pullinen syntyi 1933 Terijoella, Karjalan kannaksella. Perhe joutui evakkoon sodan vuoksi. Lailan isä kaatui Syvärin taisteluissa 1941.

14-vuotiaana Lailan koulunkäynti keskeytyi vakavaan sairastumiseen, mutta toipuessaan hän löysi taiteen. Suomen Taideakatemian koulun ovet avautuivat Lailalle vuonna 1953. Jo ensimmäiset näyttelyt osoittivat vahvaa potentiaalia, ja hänen teoksensa noteerattiin korkealle valtion taidekilpailuissa.

Nuori taiteilija täydensi taidekoulutustaan useilla opintomatkoilla Italiaan ja tutustui Venetsian biennaalin uuden veistotaiteen yhä vapaamuotoisemmaksi käyneeseen muotokieleen.

Kierrätystaiteen uranuurtaja

Ulkomaiset vaikutteet innostivat Pullista etsimään veistosmateriaaleja romuvarastoista. Käyttöä löytyi mm. hylätylle hellalle, laivapellin osille ja puunkannoille. Tottumaton yleisö hämmästyi ja närkästyi oudoista teoksista.

1950- ja 60-luvuilla suomalainen kuvanveisto vapautui sodanjälkeisen pula-ajan ja sankarihautatuotannon paineista. Pullinen oli mukana luomassa Maaliskuulaisten ryhmää, joka korosti taiteellista vapautta. Pullinen taiteilijaystävineen toi Italian-matkoiltaan moderneja ideoita. Voitettuaan valtion taidekilpailun Pullinen valittiin Suomen edustajaksi Venetsian biennaaliin 1964. Sen myötä hänen teoksiaan alettiin hankkia ulkomaisiin kokoelmiin.

Vastakkaisuuksien jännite ja rytmi

Pullisen tyylille ominaiset piirteet ovat säilyneet läpi koko tuotannon erilaisina variaatioina.

Usein hän rakentaa sommitelmansa kahden toisistaan poikkeavan elementin ja niiden välille syntyvän jännitteen varaan: esimerkiksi kiven painontunteen ja metallin kuorimaisen keveyden, tai valoisan kiillon ja karhean tummuuden.

Pullinen yhdisti metalliveistoksen ja sen jalustakiven toisiinsa kiinteäksi ja yhtenäiseksi veistokselliseksi muodoksi. Kansainvälisiä vaikutteita kerännyt taiteilija esitteli Suomessa aiemmin tuntemattomia kivilaatuja ja sovelsi antiikin perintöä modernistiseen ei-esittävään kuvanveistoon.

Abstraktit veistokset puhuvat

Antiikin mytologian ja klassisen kirjallisuuden vaikutus näkyy vahvasti Pullisen taiteessa. Taiteilija sairastui nuorena keuhkotuberkuloosiin, ja pitkällisinä toipilasaikoinaan hän luki paljon kirjallisuuden ja filosofian klassikoita.

Yleinen poliittinen liikehdintä 1970- luvulla vaikutti Pullisen taiteeseen. Pullinen onkin tuonut esiin näkemyksensä, että kaikessa taiteessa pitää olla jokin sanoma. Omissa teoksissaan hän on vuosien varrella kommentoinut niin ihmisen ja luonnon suhdetta, ympäristönsuojelua ja maailmanpolitiikkaa kuin kristillisiä sakraaleja ja populaarikulttuuriakin.

Dynamiittia ja roson hiomista

Pullinen on taiteessa hyödyntänyt epätavanomaisia työvälineitä, niin laikkoja kuin konepistoolia ja dynamiittiakin. Hän kehitteli erityisen, tarkasti suunnitellun räjäytystekniikan veistostaiteeseen työstäessään suurta kuparireliefiä. Veistoksen muodot räjäytettiin kipsimuottien avulla.

Pullisen teoksille on leimallista massan jännitteiden äärimmilleen hiottu rytmisyys. Hiomisen sivutuotteina tulevat veistoksiin kirkkaus, peilaavuus ja kiiltävyys. Luontokin hioo meren rannassa kallioita, siellä on kulmien ja roson sijaan siloisia kaaria. Suoraa viivaa luonnossa ei luonnostaan ole, on Pullinen kuvaillut.

Kivi neuvoo työstäjäänsä

Pullinen kertoo perinteisen veistotyönsä etenevän materiaalin ehdoilla. Pullinen itse kuvaa työtä näin: "Päästän materiaalin hengen esiin, kun löydän kielen, mitä se puhuu. Kivessähän on sellainen taika, ettei sitä voi vastakarvaan piikata. Siitä pitää ensin etsiä mihin suuntaan se lähtee lohkeamaan. Sitä kiertäessään, veistäessään ja hioessaan löytää sen kulman, jossa se ottaa vastaan minun käteni käskyt. Kivi neuvoo tekijää omalla olemuksellaan. Samoin on pronssissa."

Esillä on myös koreografi Pina Baucshin Orfeus ja Euridike -teoksen innoittamana syntynyt piirustussarja. Veistosten tapaan piirustuksissa nähdään liike-energiaa pursuavia kaaria.

Kaaressa näkyy latautunut energia

"Tuollaisen kaaren kun piirtää tietyllä tavalla, niin se kuvastaa sitä energiaa ja voimaa ja nopeutta, joka tanssijalla on liikkeissään. Kun sen piirtää oikein, niin kaikki se energia tallentuu siihen kaareen. Veistämisessä ja piirtämisessä kaari muodostuu ihan saman kädenliikkeen tuloksena. Siinä on sama intensiteetti, jota käytetään. Sama unelma, joka siinä toteutuu."

Laila Pullinen: Valon kaari - Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely 31.8. asti. Poikilo, Kouvolan taidemuseo, Varuskuntakatu 11, Kouvola. Avoinna ti-pe 11-18 la-su 12-17.

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 21.07.2014

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä