Taidevinkki: näyttely 7.10.2011 – 29.1.2012
Taiteen Vuoksi virtaa ajassa
Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.
Etelä-Karjalan, Mikkelin ja Kuopion taidemuseoiden yhdessä tuottama näyttelykokonaisuus Taiteen Vuoksi - Saimaa kuvataiteessa esittelee Vuoksen vesistöalueen inspiroimaa taidetta.
Nähtävillä on teoksia Kallavedeltä ja Pieliseltä aina Suur-Saimaalle ja Laatokalle. Esillä on 33 taiteilijan maalauksia, valokuvia ja installaatioita.
Veden merkitys muuttui, taide myös
Näyttelyssä virtaa veden ohella myös aika, sillä mukana on taideteoksia 1800-luvun puolivälistä tähän päivään. Teokset kertovat aikakausista, elämästä ja ihmisistä rannoilla ja vesillä.
Vesistöt ovat aina merkinneet suomalaisille paljon: aikoinaan niiden keskeinen merkitys tuli ravinnon ja kulkuväylän tarjoamisen kautta, nykyään niiden välityksellä etsitään hiljentymistä tai virkistävää sisältöä vapaa-aikaan.
Näyttelyssä on nähtävissä ajan kulku myös suomalaisen kuvataiteen jatkumossa 1800-luvun romanttisesta ja naturalisesta maalauksesta 1900-luvun modernismin kautta nykytaiteeseen.
Ikoniset kuvat järvimaisemista
Ihailla voi mm. Eero Järnefeltin (1863-1937) ikonisia Koli-maisemia ja Ellen Thesleffin (1869-1954) saarimaisemia. Maisemamaalari Hjalmar Munsterhjelmin (1840-1905) romanttissävyisiä tunnelmakuvia edustaa Aikainen aamu Saimaan rannalla. Ferninand von Wright (1822-1906) puolestaan maalasi synnyinseuduillaan Kuopion Haminalahden näkymiä.
Perinteisiä järvipanoraamoja nähdään myös Elias Muukalta (1853-1938) ja Johan Fredrik Tuhkaselta (1862-1944). Eero Järnefeltin tytär Laura Järnefelt (1904-1985) on maalannut Pielaveden maisemia. Aikanaan Pro Finlandialla palkitun Väinö Hervon (1894-1974) töistä nähdään Maisema Rantasalmella.
Kansallismaisemasta intiimiyteen
Aikakautta kuvaavat lisäksi mm. kubismiin viehtyneen Unto Pusan (1913-1973) näkemys Saimaan kanavasta vuodelta 1966 sekä modernisti Tuomas von Boehmin (1916 - 2000) teokset.
Taiteen mestareidemme avarat järvipanoraamat, rauhaisat järvenrannat ja jylhät koskikuvaukset ovat suomalaisen maisemamaalauksen klassikoita, joita on kuvattu taiteessa 1800-luvulta lähtien.
Nykyään aihepiirin ihanteelliset tulkinnat ovat tuttuja matkailumarkkinoinnista, kun taas taiteessa on siirrytty henkilökohtaisempiin tulkintoihin maisemasta. Nykytaiteen intiimeissä kuvissa ovat yksittäinen hetki ja tunnelma keskeisellä sijalla.
Luovuus inspiroituu yhä vedestä
Vuoksen vesistö ei esiinny tässä näyttelyssä pelkästään järvimaisemina vaan laajemmin taiteen tekemisen innoittajana, syynä maalata.
Uudempien teosten osakokonaisuus antaa tilaa taiteilijoiden tulkinnoille rannasta, vedestä, ihmisestä luonnon äärellä ja sen osana. Olennainen on taiteilijan kokemus vedestä elämän peruselementtinä.
Kuopiolainen Antti Rönkä (s. 1973) edustaa nuorta polvea teoksellaan Ihan rauhassa. Sirpa Hynnisen (s. 1963) ja Vesa-Ville Saarisen (s. 1960) installaatiossa Saimaan pohjasta löytyneet puunkappaleet muodostavat säleikön, jonka takaa näkyy veden liike.
Vesi symboloi mielenmaisemaa
Kuvataiteen valtionpalkinnollakin tunnustusta saaneelta Kristiina Uusitalolta (s. 1959) nähdään suurikokoisia vedenpinta-aiheita, joissa vesi elää abstraktina muotona. Pelkistettyä mielenmaisemaa nähdään myös mm. mikkeliläissyntyisen Heidi Vasaran (s. 1971) teoksessa Portti (2005).
Taiteen Vuoksi - Saimaa kuvataiteessa
29.1.2012 asti.
Mikkelin taidemuseo, Ristimäenkatu 5, Mikkeli.
Avoinna ke 12-19, to-su 10-17, la 10-13.
Yle Teksti-tv
Lähteet: Mikkelin taidemuseo, Kansallisbiografia, Kuvataiteilijamatrikkeli, www.museot.fi, Paajanen, Seppo (2011): Saimaan vesistö elämän ja taiteen lähteenä (Etelä-Saimaa), YLE Alueet
Julkaistu: 09.01.2012
Twiittaa