Taidevinkki 6.9.2013 – 13.1.2014

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Taidemaalari August Uotila on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Uotilan menehtyessä 27-vuotiaana Suomen taiteen kultakausi oli vasta puhkeamassa kukoistukseensa, ja hän itse oli aivan taiteellisen läpimurron kynnyksellä. Pääosa Uotilan teoksista päätyi yksityiskokoelmiin, suurelta yleisöltä piiloon.

Uotila ehti maalata noin 150 teosta. Amos Anderssonin taidemuseon näyttelyssä on nähtävillä niistä noin 60.

Talonpoikaistaustaa taidepiireihin

August Uotila syntyi vauraaseen hämäläiseen talonpoikaisperheeseen. Isänsä harmiksi August jätti lääketieteen opinnot, ja halusi ansaita elantonsa taiteella. Syksyllä 1877 August lähti opiskelemaan Pariisiin. Kielitaitoisena hän pystyi sulautumaan taidepiireihin, vaikka muut taiteilijat olivat pääosin ylemmistä säädyistä.

Paikalliseen suomalaistaiteilijoiden yhteisöön lukeutuivat mm.Albert Edelfelt, Gunnar Berndtson, Robert Stigell, Amélie Lundahl, Helene Schjerfbeck ja Elin Danielsson. Taidot karttuivat, ja Uotilan alku-uran Appelsiinityttö (1879) lupaa jo suuria. Läsnäolon tuntu, intensiivisyys ja sielukkuus onnistuivat usein myöhemmissäkin muotokuvissa.

Melankolisia maalaisidyllejä

Uotila lähti taideakatemian kesätauolla muiden taideopiskelijoiden tavoin maalaamaan maaseudulle, Pariisin eteläpuolella sijaitsevaan Barbizoniin, ulkoilmamaalauksen syntykotiin. Luonnon vaihtelevat valot ja tunnelmat kehittivät näkemään värit uudella tavalla. Luonnossa maalattiin maalaisidylliä surumielisellä kaiholla kuvaavia teoksia. Melankolisuus liittyi taiteilijoiden huoleen teollistumisesta, luonnon tärveltymisestä ja kiireettömyyden tunnun katoamisesta.

Suomessa käydessään August maalasi veljestään Oskarista muotokuvan, joka hyväksyttiin vuonna 1880 Pariisin salonkiin. Hän kävi myös Laatokan Karjalassa, jossa syntyi mm. kuulaan iltaruskon sävyttämä Saaristomaisema kaljaaseineen (1879).

Ulkoilmamaalausta Bretagnessa

Uotilan toinen opintomatka on nähty hänen taiteellisen kypsymisensä kautena. Lyhyen periodin aikana hän myös ehti työstää hyvin monentyyppisiä teoksia.

Bretagnen-matkalla valmistuneet maalaukset osterinpoimijoista ovat jääneet parhaiten yleisön mieliin. Kritiikeissä teosten helmenharmaa väritys koettiin vaihtelevasti joko unettavaksi tai vangitsevaksi.

Bretagnessa Augustin maalaritoverina oli mm. Amélie Lundahl, josta tuli mitä ilmeisimmin myös mm. Onkiva tyttö -teoksen malli. Hieman myöhempi, samantyyppinen teos Nainen Seinen rannalla on saanut taiteentuntijat rinnastamaan Uotilan Cezanneen ja Edelfeldtiin.

Albert Edelfelt yksi tukijoista

Nuori Uotila jäi Albert Edelfeltin ja muiden konkarien varjoon. Edelfeldtin itsensä tiedetään arvostaneen Uotilan taidekäsitystä. Uotila toimi lisäksi käsityöläisen mallina Edelfeltin maalatessa tauluaan Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista (1878). Edelfeldt puolestaan maalasi sotilaan Uotilan Keväällä Tuileries'n puistossa -teokseen.

Vuonna 1880 valmistunut urbaanin puistoelämän kuvaus on yllättävä, sillä tuolloin muut eivät maalanneet tämänkaltaisista aiheista. Tutkielmien tekeminen yleisillä kävelykaduilla oli kiellettyä, mutta taiteilija saattoi maalata huomaamatta vaunujen kyydissä. Tuileries'ssa ei saanut ajaa, ja Uotilan oli tyydyttävä luonnostelemaan salaa pieniä piirustuksia teoksensa pohjaksi.

Sairaus varjosti Uotilan uraa

Uotilan krooninen hengityselinsairaus pakotti hänet jäämään Suomeen vuosina 1881-1884, kun taiteilijatoverit kehittivät taidettaan ulkomailla.

Kotimaassa Uotila kuvasi niin maisemia, elonkorjuuta kuin luistelijoitakin. Luontokuvauksiin tallentui metsämaiseman muutos: Metsätie (1883) -teoksessa muistojen lapsuudenmetsän tiheys ja toisaalta Syyskuun päivän (1883) tukkipinoiksi kaadettu talousmetsä.

Maalaus Helsingin Esplanadi syyspäivänä (1882) – Esplanadin sijaan teoksen aiheena tosin on Lapinlahdenkatu – yhdistää tunnelmallisesti harmaan sadepäivän yleisilmeen puiden lämpimien värien hehkuun. Uotilan etevä värienkäyttö sai tunnustusta läpi uran.

Erinomaista väritajua, mutta teknisiä puutteita

Uotila loi teoksiinsa hienovaraisen yhtenäisen värimaailman ja tunnelman. Hänen realistisissa maalauksissaan oli vaikutteita impressionismista. Värinkäyttäjänä häntä pidettiin Fanny Churbergin hengenheimolaisena - tosin tämän pehmennettynä versiona.

Uotila jätti moniin teoksiinsa luonnosmaisia piirteitä, ja tämän on arveltu viittaavan epävarmuuteen. Hän tiesi mitä halusi tehdä taiteessaan, mutta ei saanut riittävää opetusta ja vertaistukea. Hän etsi uutta ja pyrki alati kehittymään. Uotila kimpaantui, kun hänen tekniikkansa puutteita kritisoitiin taidekritiikeissä yksilöimättä korjattavia seikkoja. Figuurit ja perspektiivin hallinta tuottivat hänelle monissa teoksissa vaikeuksia.

Väärään aikaan väärässä paikassa

Pieni naapurintyttö mallinaan Uotila maalasi teoksen Tyttö metsässä (1882) ranskalaisen naturalistiseen tyyliin. Teos sai suomalaiskriitikoilta tyrmäyksen: suomalaista maalaistyttöä ei pidetty riittävän arvokkaana ja viehättävänä teoksen aiheena. Uotila alkoi maalata maisemia, jotka olivat tuolloin ostajien suosiossa, eikä mallejakaan tarvittu. Hän totesi katkerana joutuvansa maalaamaan täällä kuutamokuvia, heijastuksilla tai ilman.

Uotila osasi silti suhtautua humoristisesti elannon edellyttämään kaupalliseen työskentelyyn. Myöhemmin hän kirjoitti ironiseen sävyyn Robert Stigellille erään taulunsa kauppaamisesta ja maalauksensa hinnoittelusta tarkan erittelyn: kahden ja puolen sotilaan arvo oli 50 markkaa, vanhan herran pää ja jalat 15 markkaa, neljän ylioppilaan hinnaksi tuli 60 markkaa ("joista kaksi 'keltanokkia' - kadmium on kallista kuten tiedät"). Näin yksityiskohtaisesti eritellen hän sai yhteishinnaksi yli 400 markkaa, joskin lopullinen teoksen myyntihinta jäi vain puoleen tästä.

Terveyssyistä Uotilalle suositeltiin etelän aurinkoa. Kun Uotila lainarahojen turvin pääsi vihdoin ulkomaille, muut suomalaistaiteilijat palasivat jo Suomeen luomaan kansallista taidetta oman maan aiheista. Uotilan ranskalais-italialaiset maisemat puolestaan tyrmättiin, nyt kansallistunteen puuttumisen vuoksi. Ulkomaisista aiheista maalatut teokset eivät puhutelleet siinä ajassa.

Keuhkotauti vei Uotilan Korsikalla

Uotila ryhtyi Korsikalla maalamaan suurikokoista teosta Nuotanveto Korsikan rannikolla (1886). Hän ponnisteli maalauksen kanssa 14 päivää. Teos jäi viimeiseksi. 8 päivää sen valmistumisen jälkeen huonokuntoinen Uotila menehtyi. Hänet haudattiin Ajaccioon. Saattajina oli vain vuokraemäntä perheineen.

Viimeinen teos sai hämäläiskriitikolta purevan kansallismielisen kommentin: "nuotanvetoa nähdään kyllä Suomessakin". Kansallistunne oli vahva, ja Uotila vaipui liki unohduksiin sadaksi vuodeksi.

Amos Andersonin taidemuseo, Yrjönkatu 27, Helsinki. Avoinna ma ja to-pe 10-18, ti suljettu, ke 10-20, la-su 11-17. Appelsiinitytön maalari, August Uotila (1858-1886) 6.9.2013 – 13.1.2014

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Julkaistu: 22.10.2013

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä