Taidevinkki 3.2.2014

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Esillä on noin 90 teosta taiteilijan 60-vuotisen uran kaikilta kausilta. Tuoreimmat teokset ovat kesältä 2013.

Wardin teokset ovat värikkäitä sommitelmia todellisuudesta: asetelmia, ihmisiä, kaupunkinäkymiä, maisemia. Valtaosa töistä on maalattu öljyvärein tai pastellein. Hän on myös tehnyt akvarelleja,piirroksia ja grafiikkaa, toiminut taideopettajana sekä ideoinut oopperalavasteita ja –pukuja. Vuonna 1959 hän käynnisti Suomen taideterapiatoiminnan taidekerhollaan Nikkilän sairaalassa.

Lahjakkuus ilmeni jo varhain

Juutalaisen kauppiasperheen kuopus Rafael Wardi (s.1928) oli 5-vuotias, kun isän tapaturmainen kuolema vei perheen taloudelliseen ahdinkoon. Taidemaalari Sam Vanni havaitsi ensimmäisenä pojan taiteelliset kyvyt. Rafael opiskeli suvun perinneammattiin hopeasepäksi, mutta äidin kannustamana pääsi taidekouluun. Rafael oli vain 17 äidinkin kuollessa.

Wardin viehtymys keltaiseen muistuttaa Vincent van Goghista, jonka maalaukset Tukholmassa v. 1946 herättivät Wardin värien maailmaan. Pariisin opintomatkan 1953 jälkeen värit kirkastuivat lisää. Kubistinen taide vaikutti vahvasti sommitteluun. Wardia ovat innoittaneet mm. Pierre Bonnard, Diego Rivera, Pablo Picasso ja Henri Matisse.

Kolmen vuoden abstraktiot silppuna

Ateneumissa on esillä muutamia harvoin nähtyjä Wardin 1950-luvun alun abstrakteja töitä. Taideuransa alussa Wardi kiinnostui orastavasta tyylisuunnasta, mutta irtautui siitä, ja tuhosi itse suuren määrän abstraktioistaan.

Giorgio Morandin maalaukset esikuvanaan Wardi siirtyi 1950-luvulla esittävään taiteeseen, pehmeässä valonhämyssä kuvattuihin asetelmamaalauksiin ja muotokuviin, joiden lähtökohtana on luonto.

1950- ja 60-lukujen asetelmat ovat hyvin edustettuina näyttelyssä. Wardille asetelmien maalaaminen symboloi rauhaa ja pysyvyyttä muuttuvassa maailmassa. Hän pyrki jo tuolloin ilmaisemaan valoa asetelmien esineiden ympärillä.

Piilottelevat hahmot väripinnoissa

Ateneumin näyttelyn värien leimussa voi unohtaa talven pimeyden. Esimerkiksi keltaisen kyllästämässä valtavassa öljymaalauksessa Auringonkehrä (1980) hehkuu jättimäinen aurinko. Salisburyn Stonehengen ja Kandinskyn oppien inspiroimassa teoksessa on myös piilossa tuskin erottuvia ihmishahmoja. Tarkkaavaisena voi nähdä eräissä muissakin teoksissa taustaan upotettuja mystisiä hahmoja.

Wardia on sanottu keltaisen värin mestariksi, mutta näyttely osoittaa, ettei yhtä ainoaa suosikkia ole. Värimaailma on vaihdellut eri kausina. Omaperäisen koloristin teosten dynamiikka syntyy värien vuoropuhelusta. Mikä hyvänsä väri muuttuu, kun rinnalle tulee toinen väri.

Arjen kuvaus taiteen ytimessä

Teosten aiheet ovat seuranneet Wardin elämänvaiheita. Wardi elätti itsensä opiskeluaikanaan työskennellen satamassa, jonka tapahtumista oli luontevaa maalatakin. Perheellistyminen teki Rafaelista koti-isän; oma ja lähipiirin lapset tallentuivat maalauksiin. 1970-luvulla aiheeksi nousivat naishahmot, joiden mallina toimi usein Reeta-vaimo.

Helsingin Lauttasaaressa 1920-luvulta asti asunut Wardi on dokumentoinut maalauksiinsa muutoksen maalaisidyllistä vilkkaaksi kaupungiksi. Työtiloja on ollut pitkin Helsinkiä. Katajanokalla ja Ruoholahdessa hän maalasi rakastamaansa merta. Kallion Harjutorin työhuoneen kaupunkinäkymän hän yhdisti yllättävästi koptilaisiin pyhimyskuviin.

Vanhusten sisäinen valo näkyviin

Alzheimerin tautiin sairastunut Reeta vietti viimeiset vuotensa hoitokodissa. 1990-luvun teoksissaan Wardi kuvaa vaimoaan ja hoitokodin muita potilaita lämmöllä ja ymmärryksellä. Pastellivärein maalatut teokset muistuttavat meitä vaietuista aiheista, yksinäisyydestä, vanhenemisesta ja kuolemasta.

Juutalaisuudessa pitkää ikää kunnioitetaan. Wardi näyttää iän hopeoimat vanhukset kuin sädekehän kehystäminä, he hohtavat omaa sisäistä valoaan. Wardin maalausten myötä hoitokotien unohdetut asukkaat saivat kasvot, ja heidän kohtalonsa nousi julkiseen keskusteluun.

Kohuttu muotokuva Kultarannasta

Wardin henkilökuvien sommitelmat rakentuvat kultaisen leikkauksen ja keskiajan kirkkotaiteen käyttämän kaavan mukaan. Ihmiset ovat sumuisen pehmeän hehkun läpi kuvattuja. Näköisyyttä tärkeämpää on teoksen tunnelma.

Laajalle yleisölle tutuksi Wardi tuli viimeistään presidentti Tarja Halosen virallisen muotokuvan myötä vuonna 2002. Kriteerejä kumartamattoman muotokuvan hallitseva väri on keltainen, ja mukaan tallentuivat Kultarannan puutarhuritkin. Tuoreeltaan teosta kävi Ateneumissa katsomassa poikkeukselliset 40 000 museovierasta. Muotokuvan pääsee jälleen näkemään osana tätä näyttelykokonaisuutta – samoin kuin muitakin Kultarannassa maalattuja teoksia.

Musta kiteyttää värit ja elämän

Tuoreimpien teosten värimaailma taittuu mustaan. Heikko, mutta intensiivinen valo muistuttaa pimeästä varjostakin löytyvän aina valoa. Wardi saa valon korostumaan mustalla, mutta mustan voi nähdä myös kaikkien värien synteesinä.

85-vuotias Wardi itse pitää mustia sävyjä vain yhtenä periodina: vielä ne tulevat vaihtumaan johonkin uuteen.

Rafael Wardi 2.3.2014 asti. Ateneumin taidemuseo, Kaivok.2, Helsinki. Avoinna ti,pe 10-18, ke-to 10-20, la-su 11-17.

Päivi Dahl / Yle Teksti-TV

Lähteet ja lisätietoa:

Helsingin Sanomat:

Julkaistu: 10.02.2014

Kaikki vapaa-aika/taide - alueen artikkelit

Errón ironia puree vallan ikoneita

Turun taidemuseossa on loppuvuoden ajan esillä poptaiteen ja postmodernismin suuriin nimiin lukeutuvan Errón teoksia.

MUTA - Museum of Teletext Art on avattu

Yle Teksti-TV ja taiteilijaosuuskunta FixC ovat perustaneet teksti-tv-taiteelle oman museon. Uuden teoksen kerran kuussa esittelevään näyttelyyn pääset kotisohvaltasi.

Taidehetkiä jäävuorilta Jamaikalle

Mäntän kuvataideviikon Hetkinen-teema haastaa pysähtymään ja olemaan läsnä. Taide luo, tarkastelee ja vangitsee hetkiä. Mutta millä äänenpainolla "Hetkinen!" sanotaan? Onko kyseessä havahtuminen, oivallus vai vaikkapa protestin ilmaus?

Pullisen veistoksissa kaarien syke

Suomen arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan professori Laila Pullisen 80-vuotisjuhlanäyttely on parhaillaan esillä Kouvolassa.

Läsnäolo ja autius Männikön kuvissa

Esko Männikkö on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä valokuvaajistamme. Helsingissä suuren suosion saanut retrospektiivi Time Flies on nyt siirtynyt Turun taidemuseoon.

Elokuvataiteen mestari kuvissa

Tennispalatsin näyttely Chaplin kuvissa viettää Charlie Chaplinin juhlavuotta.

Wardin värit valaisevat talvea

Ateneumin kattaus tuo näkyviin Rafael Wardin monipuolisuuden ja uudistumiskyvyn.

Uotilassa taiteen kultakausi oli nupullaan

Nuorella iällä menehtyneen August Uotilan (1858-1886) teoksia on esillä harvinaisessa näyttelyssä Helsingissä.

Puut luovat tunnelman taidekuviin

Puut ovat maisemataiteen keskeisiä elementtejä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä lähestytään taideteosten kokonaisuutta maisemaan sijoittuvien puuyksilöiden tarinoiden ja tunnelmien kautta.

Naisia surrealistin armoilla

Turun taidemuseossa ehtii vielä tutustua ruotsalaisen surrealistin Max Walter Svanbergin teoksiin.

Muotokuva sadan vuoden valokuvissa

Valokuvaus on muuttunut sadassa vuodessa, samoin näkemykset muotokuvista. VB-valokuvakeskuksen kesänäyttely esittelee toistakymmentä Suomessa vaikuttanutta nimekästä muotovalokuvaajaa kautta aikojen.

Terrakottasotilaat Tampereella

Tampereen Vapriikkiin saapui arvokas näyttely Kiinasta.

Katseita ja kohtaamisia Mäntässä

Mäntän kuvataideviikon nykytaiteilijat visioivat Unien kaupunkia.

Soldan piirsi perhearjen taiteeksi

Venny Soldan-Brofeldtin (1863-1945) 150-vuotisjuhlanäyttelyssä nähdään yli sata teosta taiteilijan koko uran ajalta, opiskeluajoista viimeisiin vuosiin.

Taidemestarimme art decon pauloissa

Helsingissä on parhaillaan esillä laaja kokonaisuus ranskalaisia ja suomalaisia art deco -kauden kuvataiteen ja taidekäsityön teoksia.

Venäläistaide loihtii satumaailman

Maineikkaan Tretjakovin gallerian kanssa yhteistyönä toteutetussa näyttelyssä nähdään venäläisten kansansatujen innoittamaa taidetta.

Michelangelo mietti freskot tarkoin

Italian renessanssin merkittävimpiin taiteilijoihin lukeutuvan Michelangelon teoksia on nyt ensi kertaa nähtävillä Suomessa.

Luostarisen töissä värit räiskyvät

Taidemaalari Leena Luostarisen retrospektiivi Helsingin Taidehallissa tarjoaa läpileikkauksen taiteilijan 40-vuotiseen tuotantoon.

Symbolismi: asennetta ja unikuvia

Ateneumin 52 sielua -näyttely esittelee eurooppalaista symbolistista taidetta vuosilta 1880 - 1910.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Museoissa satuja ja nostalgiaa

Lapsuuden sadut, fantasia ja perheiden arki ovat inspiroineet monia taiteilijoita. Joulun aikoihin on esillä jo monia sukupolvia ihastuttanutta Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotantoa. Nykytaiteilijat puolestaan ovat etsiytyneet salaperäiseen avaruuteen.

Tabut raastoivat Lapin taidetaituria

Reidar Särestöniemi (1925 - 1981) on yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista. Hänet tunnetaan erityisesti väreissä kylpevistä Lappi-aiheisista maalauksistaan, joissa eläin- ja fantasiahahmot peilaavat myyttejä ja tabuja.

Schjerfbeck työsti tunteet taiteeksi

Pohjoismaiden merkittävimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuotta on vietetty ympäri Suomen; Helsingissä hänen työnsä on esillä Ateneumissa.

Karu saaristo kosketti Rönnbergiä

Hämeenlinnan taidemuseo esittelee 60-vuotisjuhlanäyttelyssään läpileikkauksen Hanna Rönnbergin (1860 - 1946) tuotannosta.

Räväkkä Fanny Churberg mursi rajat

Turun taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään keskeisimpiin suomalaisiin maisemamaalareihin kuuluvan Fanny Churbergin tuotantoa.

Outi Heiskasen juhlanäyttely

Outi Heiskasen retrospektiivinen katsaus taiteilijan tuotantoon on samalla hänen 75-vuotis- juhlanäyttelynsä.

Tyko Sallisen raju ekspressionismi

Retretin kesän päänäyttely esittelee taiteellisen murroksen aikaansaaneet ekspressionistit, Tyko Sallisen taiteilijatovereineen.

Levoton I.K.Inha seestyi luonnossa

Lappeenrannassa on nähtävillä laaja kokoelma Suomen maisemia ja kansanperinnettä ansiokkaasti tallentaneen I. K. Inhan maisemakuvia. Niistä välittyy Inhan suuri rakkaus Suomen luontoon.

Futuristit loivat dynaamista taidetta

Espoossa voi tutustua Italiasta käynnistyneen futurismi-taidesuuntauksen näyttäviin teoksiin 1900-luvun alusta 1940-luvulle asti.

Rembrandt etsi grafiikan rajoja

Mestarillinen hollantilainen taidemaalari Rembrandt van Rijn oli myös uraauurtava graafikko. Hänen grafiikanvedoksiinsa voi nyt tutustua Helsingissä.

Carl Larsson loi kodin ideaalin

Turun taidemuseossa on nähtävillä Carl Larssonin (1853 - 1919) teoksia sekä taiteilijan varhaisvuosilta että myöhemmiltä ajoilta.

Nandor Mikolan pelkistetty intuitio

Kuvataiteilija Nandor Mikola (1911 - 2006) tuli tunnetuksi akvarellitaiteen uudistajana. Vaasassa esillä oleva 100-vuotisjuhlanäyttely osoittaa hänen pitkän taideuransa monipuolisuuden.

Taiteen Vuoksi virtaa ajassa

Suomen vesistöt ja kosket ovat taiteen myötävaikutuksella vakiintuneet osaksi suomalaista sielunmaisemaa. Mikkelissä pääsee tutustumaan Vuoksen kansallismaisemiin ja tulkintoihin veden olemuksesta.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä