Ankeriaskanta säilyy istutuksin

Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna 177 000 ankeriaanpoikasta.

Käärmemäisen ankeriaan (Anguilla anguilla) elintapoja ei tarkkaan tunneta. Se on vaelluskala, jota esiintyy Euroopan ja Pohjois-Afrikan vesistöissä. Tiettävästi se lisääntyy Atlantin Sargassomeressä, mutta sukukypsiä ankeriaita tai mätimunia ei ole löydetty.

Pienimmät löydetyt ankeriaanpoikaset ovat olleet vain 5-7 mm mittaisia. Kuoriuduttuaan ne nousevat pintavesiin ja kulkeutuvat parin kolmen vuoden kuluessa Euroopan rannikolle ja muuttuvat leptocephalus-poikasista läpikuultaviksi ns. lasiankeriaiksi.

Ankeriaat voivat elää vanhoiksi

Vaikka ankeriaita esiintyykin Suomessa sekä merialueilla että sisävesissä, on Suomen ankeriaskanta lähes kokonaan istutusten varassa. Mereen laskevien jokien patoaminen on estänyt ankeriaiden nousun järviimme. Ankeriaiden istutus on Suomessa aloitettu jo yli sata vuotta sitten.

Kasvuankeriasvaihe järvissä kestää koirailla 6-9 ja naarailla 8-15 vuotta. Tänne istutetut ankeriaat saattavat viihtyä vesillämme jopa 40 vuotta. Kun ne alkavat olla valmiita sukukypsyyteen, ne aloittavat pitkän vaelluksen Atlantille. Kutemaan meneviä ankeriaita ei ole valtameressä nähty, joten esim. niiden suunnistuskeinot ovat yhä hämärän peitossa.

Istutettavat ankeriaat merkitty

Tänä kesänä Kalatalouden Keskusliitto tuo Englannista pyydettyjä ankeriaita Suomeen. Istutettavat ankeriaat ovat noin 10 senttimetrin pituisia ja gramman painoisia. Ankeriailta kestää viisi vuotta saavuttaa pyyntikoko.

Ankeriaat on merkitty kylvettämällä niitä kaksi kertaa strontiumkloridissa. Tämä jättää merkin ankeriaan kuuloluuhun eli otoliittiin. Merkintöjen avulla saadaan tietoa istutettujen ankeriaiden osuudesta koko kannassa. Lisäksi toivotaan lisätietoa ankeriaan tekemästä pitkästä mystisestä kutuvaelluksesta.

Lisätietoa tämän kesän istutuksista saa Kalatalouden Keskusliitosta.

Yle Teksti-TV
Lähteet: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kalatalouden Keskusliitto

Julkaistu: 18.07.2012

Kaikki ympäristö/luonto - alueen artikkelit

Retkivalinnat vaikuttavat luontoon

Luontoretkeilyyn liittyy monia valintoja. Mikä on retken kohde, miten sinne mennään ja mitä otetaan mukaan? Mitä kohteessa tehdään? Nämäkin valinnat vaikuttavat ympäristöön.

Auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäishavainnoista toivotaan ilmoituksia. Ne ovat tärkeä osa lajin tutkimusta ja siten pyöriäiskannan suojeluun liittyvää työtä.

Hyönteistuhot metsien uhkana

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen metsätuhoraportin mukaan vuoden 2013 näkyvimmät metsätuhot - myrskyjen ohella - aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa.

Lintukosteikko uuhkalinnun mailla

Uuhkalinnun mailla -näyttely tekee Siikalahden lintukosteikkoa tunnetuksi taiteen keinoin. Parikkalan Siikalahti on suojeluarvoltaan sisä-Suomen arvokkain lintuvesi.

Lähde luontoretkelle lasten kanssa

Luontoretket antavat ikimuistoisia elämyksiä. Onnistunut retki alkaa suunnittelusta, ja tämä pätee varsinkin lasten kanssa liikuttaessa.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Luontoretki suurpetojen maisemiin?

Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista, sillä ne pyrkivät välttämään ihmistä.

Ankeriaskanta säilyy istutuksin

Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna 177 000 ankeriaanpoikasta.

Luonto elvyttää mielen ja kehon

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa teematutkimuksessa on verrattu ulkoilun virkistävyyttä muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

1

Muualla Yle.fi:ssä