Auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäishavainnoista toivotaan ilmoituksia. Ne ovat tärkeä osa lajin tutkimusta ja siten pyöriäiskannan suojeluun liittyvää työtä.

Ympäristöministeriö toivoo havaintoilmoituksia äärimmäisen uhanalaisesta pyöriäisestä. Pyöriäiskantaa uhkaavat Itämerellä muun muassa haitallisten aineiden lisääntyminen, vilkastunut liikennöinti ja melusaaste sekä kalastuksen tehostumisesta johtuva sivusaaliskuolleisuus.

13-vuotisen havainnointikampanjan aikana on saatu suojelun kannalta olennaista tietoa lajin esiintyvyydestä sekä lisätty sen tunnettuutta.

Matalien merialueiden uimari

Pyöriäinen on yksi maailman pienimmistä hammasvalaista. Suomenkielisen nimensä se on saanut rullaavasta uintitavastaan.

Aikuinen pyöriäinen on noin 1,55 m pitkä (1,4-2 m) ja se painaa noin 50 kg (45-65 kg). Pyöriäinen voi elää jopa 20 vuotta, mutta viime vuosina pyöriäisen keski-ikä Itämeressä on laskenut alle kymmeneen vuoteen.

Pyöriäistä tavataan merialueilla, joiden keskilämpötila on alle 15 astetta. Se viihtyy rannikoiden tuntumassa ja matalilla merialueilla. Tanskan salmien sisäpuolella Itämeressä elää karkean arvion mukaan noin 600 pyöriäistä pääasiassa Saksan ja Puolan rannikoilla.

Pyöriäinen ei juurikaan hyppele

Pyöriäisen tunnistaa parhaiten matalasta, kolmiomaisesta selkäevästä, joka välillä tulee näkyviin pyöriäisen hitaasti etenevän pintauinnin aikana. Pyöriäinen on muodoltaan pieni ja pyöreähkö, ja sen pinnalla käynti on rullaavan näköinen pyörähdys.

Pyrstöevä levittäytyy vaakatasossa kuten muillakin valaseläimillä. Pyöriäisen pää on pyöreähkö ja vailla otsakulmaa. Pyrstö eikä pää näy vedenpinnan yläpuolella pyöriäisen uidessa.

Pinnan yläpuolella ei myöskään näy vesisuihkua pyöriäisen hengittäessä. Pyöriäinen liikkuu usein yksin tai pienissä ryhmissä ja hyppää hyvin harvoin.

Selkäevä erottaa pyöriäisen hylkeestä

Pyöriäisen erottaa kohtuullisen hyvin hylkeestä. Huonoissa olosuh- teissa, kuten aallokossa, sumussa, kaukaa tai nopeasti tehdyssä havainnossa on kuitenkin erehtymisen mahdollisuus.

Pyöriäisen erottaa hylkeestä muun muassa siten, että hylkeestä näkyy pinnan yläpuolella yleensä ensimmäisenä pyöreänmuotoinen pää. Pyöriäisestä voi nähdä kolmiomaisen selkäevän, jota hylkeellä ei ole.

Hylkeet pysyvät yleensä paikallaan tai tulevat esiin uudesta paikasta, kun taas pyöriäinen ui rullaavasti eteenpäin. Hylkeitä näkee yleensä luotojen ja saarten lähellä, pyöriäisen puolestaan avoimilla vesillä.

Havainnot avuksi suojelussa

Havaintotiedot ovat tutkijoille tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan paremmin suunnitella ja kohdistaa toimenpiteitä, joilla pyritään elvyttämään ja suojelemaan pyöriäiskantaa.

Pyöriäishavainnot voi ilmoittaa Itämeriportaalissa osoitteessa www.itameriportaali.fi/fi/pyoriainen/ /fi_FI/havaintolomake/

Yle Teksti-TV

Lähteet: Ympäristöministeriö

           
Itämeriportaali

Julkaistu: 12.06.2014

Kaikki ympäristö/luonto - alueen artikkelit

Retkivalinnat vaikuttavat luontoon

Luontoretkeilyyn liittyy monia valintoja. Mikä on retken kohde, miten sinne mennään ja mitä otetaan mukaan? Mitä kohteessa tehdään? Nämäkin valinnat vaikuttavat ympäristöön.

Auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäishavainnoista toivotaan ilmoituksia. Ne ovat tärkeä osa lajin tutkimusta ja siten pyöriäiskannan suojeluun liittyvää työtä.

Hyönteistuhot metsien uhkana

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen metsätuhoraportin mukaan vuoden 2013 näkyvimmät metsätuhot - myrskyjen ohella - aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa.

Lintukosteikko uuhkalinnun mailla

Uuhkalinnun mailla -näyttely tekee Siikalahden lintukosteikkoa tunnetuksi taiteen keinoin. Parikkalan Siikalahti on suojeluarvoltaan sisä-Suomen arvokkain lintuvesi.

Lähde luontoretkelle lasten kanssa

Luontoretket antavat ikimuistoisia elämyksiä. Onnistunut retki alkaa suunnittelusta, ja tämä pätee varsinkin lasten kanssa liikuttaessa.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Luontoretki suurpetojen maisemiin?

Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista, sillä ne pyrkivät välttämään ihmistä.

Ankeriaskanta säilyy istutuksin

Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna 177 000 ankeriaanpoikasta.

Luonto elvyttää mielen ja kehon

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa teematutkimuksessa on verrattu ulkoilun virkistävyyttä muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

1

Muualla Yle.fi:ssä