Hyönteistuhot metsien uhkana

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen metsätuhoraportin mukaan vuoden 2013 näkyvimmät metsätuhot - myrskyjen ohella - aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa.

Kirjanpainaja aiheutti metsätuhoja

Kirjanpainajatuhojen määrä alkoi kasvaa lämpimien kesien 2006 ja 2010 aikana, kun myrskynkaatopuita oli runsaasti lisääntymismateriaaliksi. Loppua tuhoille ei ole näkyvissä.

Kirjanpainajakannat ovat kasvaneet niin vanhoilla tuhoalueilla Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa kuin myös alueilla, joilla kirjanpainaja ei vielä aiemmin ollut aiheuttanut laajempia tuhoja.

15 000 hehtaaria riskikuusikoita

Suomen metsäkeskus on arvioinut metsävaratiedon pohjalta laatimissaan laskelmissa, että kirjanpainajakuoriainen voi tappaa tulevana kesänä kuusia eteläisen Suomen yksityismetsissä lähes 10 miljoonan euron arvosta. Kuoriainen jättää tavallisesti 5 - 30 pystyyn kuollutta kuusta tuhokohteella. Näin metsänomistajakohtaisesti tuhojen arvo on yleensä 500 - 1200 euroa.

Viime vuoden kirjanpainajien aiheuttamien tuhokohteiden läheisyydessä on noin 10000 kuusikkometsää, joihin kirjanpainaja voi iskeytyä. Tuhoriski yksityismetsissä on lähes 10 miljoonaa euroa. Metsäkeskuksen laskelmien perusteella kohonneen tuhoriskin kuusikoita on 15 000 hehtaaria.

Metsäkorjuut heinäkuuhun mennessä

Vuonna 2013 kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja havaittiin noin 2500 yksityisen metsänomistajan maalla. Tuhojen arvoksi Suomen metsäkeskus on laskenut yli 2 miljoonaa euroa.

Kirjanpainajakanta oli keväällä 2013 epidemiatasolla eteläisessä Suomessa. Tulevan kesän kanta on oletettavasti saman suuruinen tai viimevuotista suurempi.

Tuhoja on odotettavissa. Kirjanpainajan lisääntymismahdollisuuksia voidaan kuitenkin vähentää huolehtimalla kuusipuutavarapinot ja talviset tuulenkaadot mahdollisimman pian, viimeistään heinäkuun loppuun mennessä pois tienvarsilta ja metsistä.

Havununna jo Suomen metsien uhkana

Aiempaa runsaammin esiintyy myös okakaarnakuoriaisia, kirjanpainajan sukulaisia, joiden luultiin jo hävinneen Etelä-Suomesta. Nyt on löydetty useita mäntymetsiä, joissa okakaarnakuoriainen on tappanut mäntyjä.

Ilmaston lämpiäminen on mahdollistanut Keski-Euroopassa suuria metsätuhoja aiheuttaneen tuholaisen, havununnan lisääntymisen myös meillä. Vielä 70-luvulla laji oli harvinainen etelärannikon laji, mutta nyt aikuisia perhosia voi tavata Vaasa-Kuopio-linjan eteläpuolella.

Ensimmäinen tuhoilmoitus havununnan tekemästä metsätuhosta tuli Metlaan kesällä 2013 rymättylälaisestä saaresta.

Ihmettelitkö vaahteranlehtirullia?

Mustakoro-sieni vaivaa erityisesti nopeakasvuisia peltomaalle istutettuja kuusentaimikoita. Mustakorosta on lukuisia havaintoja Pohjois-Savon ja sitä ympäröivien maakuntien alueelta.

Tähtikudospistiäisen tuhot jatkuvat Porin Yyterissä. Tulevina vuosina on odotettavissa ensi kesää voimakkaampia tuhoja. Ruskomäntypistiäinen aiheutti paikoin lieviä tuhoja Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla.

Vaahteratikkukoin rullalle käärimiä vaahteranlehtiä esiintyi viime loppukesänä paikoin runsaasti. Joillakin paikoilla pääkaupunkiseudulla liki kaikki lehdenkärjet oli kääritty.Tästä ei kuitenkaan tiedetä olevan haittaa puulle.

Metsätuhoista kaivataan tietoja

Metlassa on kartoitettu kuusen- ja männynjuurikäävän levinneisyyttä. Kuusenjuurikääpää esiintyy ainakin Oulun korkeudella. Etelä-Pohjanmaan Ilmajoelta ja Lappajärveltä asti on varmistettuja männynjuurikääpäesiintymiä. Tällä alueella ei ole aiemmin tehty tyvitervastautihavaintoja.

Maastohavaintojen mukaan juurikääpiä esiintyy aiemmin luultua runsaammin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Metsätuhoista pyydetään ilmoittamaan Metlaan tai Suomen metsäkeskukseen,joka toimii apuna seurannassa. Tuhoilmoituslomake löytyy osoitteesta: www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/tuhoilmoitus/

Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 05.06.2014

Kaikki ympäristö/luonto - alueen artikkelit

Retkivalinnat vaikuttavat luontoon

Luontoretkeilyyn liittyy monia valintoja. Mikä on retken kohde, miten sinne mennään ja mitä otetaan mukaan? Mitä kohteessa tehdään? Nämäkin valinnat vaikuttavat ympäristöön.

Auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäishavainnoista toivotaan ilmoituksia. Ne ovat tärkeä osa lajin tutkimusta ja siten pyöriäiskannan suojeluun liittyvää työtä.

Hyönteistuhot metsien uhkana

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen metsätuhoraportin mukaan vuoden 2013 näkyvimmät metsätuhot - myrskyjen ohella - aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa.

Lintukosteikko uuhkalinnun mailla

Uuhkalinnun mailla -näyttely tekee Siikalahden lintukosteikkoa tunnetuksi taiteen keinoin. Parikkalan Siikalahti on suojeluarvoltaan sisä-Suomen arvokkain lintuvesi.

Lähde luontoretkelle lasten kanssa

Luontoretket antavat ikimuistoisia elämyksiä. Onnistunut retki alkaa suunnittelusta, ja tämä pätee varsinkin lasten kanssa liikuttaessa.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Luontoretki suurpetojen maisemiin?

Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista, sillä ne pyrkivät välttämään ihmistä.

Ankeriaskanta säilyy istutuksin

Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna 177 000 ankeriaanpoikasta.

Luonto elvyttää mielen ja kehon

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa teematutkimuksessa on verrattu ulkoilun virkistävyyttä muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

1

Muualla Yle.fi:ssä