Kaikki saavat liikkua luonnossa
Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle Suomessa oleskelevalle mahdollisuuden virkistäytyä luonnossa, riippumatta siitä kuka omistaa alueen. Käyttöoikeudessa on kuitenkin rajoituksia, joita pitää noudattaa.
Noin 70 prosenttia Suomen metsämaista on yksityisten tai yritysten omistuksessa. Metsäntutkimuslaitoksen taannoisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisista ulkoilee yksityismailla, heistä lähes puolet viikoittain. Yksityismailla harrastettiin muun muassa kävelyä, patikointia, marjastusta ja sienestystä.
Ulkoilijoiden lisäksi jokamiehenoikeuksia hyödyntävät myös turistit ja elinkeinoelämä. Ympäristöministeriöltä on tulossa syksyllä opas ristiriitojen ratkontaan.
Häiritsevä toiminta on kielletty
Maanomistajan oikeudet ja jokamiehenoikeudet ovat aika ajoin törmäyskurssilla. Jokamiehenoikeuden käyttö ei oikeuta haitan tai häiriön aiheuttamiseen tai kotirauhan rikkomiseen.
Tärkeimpiä jokamiehenoikeuksia rajaavia säädöksiä ovat luonnonsuojelulaki, luonnonsuojeluasetus, rikoslaki, laki rikoslain muuttamisesta, pelastuslaki, jätelaki, maastoliikennelaki ja vesiliikennelaki.
Luonnossa liikkuva ei saa häiritä tai vahingoittaa eläimiä, lintuja tai niiden pesiä. Rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja ja sieniä voi poimia sieltä, missä liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaan. Suomuurainten poiminta voi olla Lapissa rajattua.
Risuja ja käpyjä saa kerätä, mutta oksia ei saa taittaa puusta, eikä edes tuulen kaatamasta tuoreesta rungosta. Sammalen ja jäkälän ottaminen on kiellettyä.
Piha on aina yksityisaluetta
Piha-alueilla on voimassa kotirauhansuoja. Suojan piirissä ovat myös kesämökki tai asuntovaunu, silloinkin kun siellä ei olla paikalla.
Pihapiirin laajuutta ei ole Suomessa metrimääräisesti rajattu, mutta se ei voi olla kuinka laaja tahansa. Alueen tulee olla pihapiirikäytössä siten, että ulkopuolelta tulija huomaa saapuvansa yksityiseen käyttöön ajatellulle pihalle. Tyypillisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi rakennukset, hoidettu ympäristö, pihakalusteet, kukkaruukut tai muut vastaavat. Alueen aitaus ei yksinään tee aluetta pihaksi.
Jos piha rajataan aidalla, tulee myös huolehtia siitä, ettei vaaratilanteita synny. Aidan tulee näkyä riittävästi.
Kulkuoikeus on varsin laaja
Yksityisillä teillä sekä luonnontilaisilla tai niihin verrattavilla alueilla voi yleensä liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Ratsastustakin voi rajoittaa vain jos se nostaa huomattavasti tienpidon kustannuksia.
Kesällä pellot on ylitettävä teitä tai ojan pientareita pitkin. Myös sänkipelto saattaa olla kylvetty, jolloin siellä ei tule kulkea. Talvella pellon yli voi hiihtää. Porteista kuljettaessa on muistettava sulkea ne. Toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä.
Moottoriajoneuvolla ei saa liikkua maastossa ilman maanomistajan lupaa, maastoliikennelaissa lueteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Jokaisella on oikeus kulkea avoimilla vesialueilla ja jäällä häiriötä tuottamatta. Tilapäinen levähtäminen, uiminen ja auringonotto on sallittua siellä missä kulkeminenkin.
Leiriytyä saa tilapäisesti
Sallittua on myös leiriytyminen lyhyeksi ajaksi; yhdeksi yöksi tai viikonlopuksi. Pitkäaikaisesta oleskelusta ja leiriytymisestä on syytä neuvotella maanomistajan kanssa. Toki hyviin tapoihin kuuluu pyytää lyhyestäkin oleskelusta maanomistajan lupa.
Avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa, eikä koskaan metsäpalovaroituksen voimassa ollessa.
Kaikenlainen roskaaminen on kielletty. Leiriytymisen jäljet on siivottava. Alueella oleskelusta ei saa jäädä pysyviä jälkiä.
Metsästys- ja kalastusoikeudet on sidottu pääosin maanomistukseen, ja valtio säätelee niiden harrastusta erilaisilla lupamenettelyillä. Onkiminen ja pilkkiminen on sallittua, eräin poikkeuksin (kalastuslainsäädäntö).
Koiraa ei saa pitää milloinkaan irti toisen alueella ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. Lisäksi koirat on pidettävä kytkettyinä tai välittömästi kytkettävinä 1.3.-19.8. pesintärauhan varmistamiseksi.
Luonnonsuojelualueet ovat poikkeus. Luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa jokamiehenoikeudet eivät sellaisenaan ole voimassa. Esimerkiksi liikkumisoikeudessa, leiriytymisessä ja kasvien keräämisessä on rajoituksia.
Lähteet ja lisätietoa: www.finlex.fi, www.luontoon.fi, www.metla.fi, www.ymparisto.fi
Yle Teksti-TV
Julkaistu: 05.07.2012
TwiittaaKaikki ympäristö/ympäristö - alueen artikkelit
Roska hyötykäyttöön askartelussa
Kierrätysmateriaali soveltuu hyvin askarteluun. Ekologinen vaihtoehto säästää myös kukkaroa, sillä kaupan askartelutarvikkeet ovat hintavia.
Miten voisin vähentää jätettä?
Pienetkin toimintatapojen muutokset saattavat vähentää jätteiden määrää merkittävästi.
Väestöräjähdyksen uhka hiipumassa
1960- ja 70-lukujen ennusteet profetoivat 20 miljardin ihmisen väestömäärää tälle vuosisadalle. Uusimmat YK-ennusteet arvioivat maailman väestönkasvun pysähtyvän tällä vuosisadalla. Väestöhuipun aikana meitä olisi 9-10 miljardia.
Vältä jyrsijöiden myrkyttämistä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa käyttämään jyrsijämyrkkyjä vain harkiten, kun muut keinot on jo kokeiltu. Vaarallisimmat jyrsijämyrkkyvalmisteet aiotaan poistaa kuluttajakäytöstä.
Kuinka välttyä jyrsijähaitoilta?
Säiden kylmetessä jyrsijät pyrkivät sisälle rakennuksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaa, että jyrsijämyrkyt ovat vasta viimeinen vaihtoehto jyrsijöiden torjunnassa. Myrkyttäminen aiheuttaa haittoja ympäristölle.
Pihan syystyöt
Alkusyksyllä puutarha valmistellaan pikkuhiljaa jo tulevaan talveen. Vielä ehtii kuitenkin istuttaa kasveja ja kukkasipuleita.
Sadonkorjuun iloja
Kesä alkaa pikku hiljaa lähestyä loppuaan ja kotipuutarhoissa on edessä sadonkorjuun aika.
Kukkivat köynnökset
Loppukesästä monet köynnöstävät kasvit puhkeavat kukkaan. Seinillä, köynnöstuissa- ja kaarissa kasvavilla köynnöksillä saa korkeutta puutarhaan.
Satoa pihalta ja luonnosta
Keskikesällä kotipuutarhojen satokausi alkaa.
Ympäristöhuolet kartoitettiin
Ilmastonmuutos ja veden saastuminen huolestuttivat suomalaisia kysyttäessä eniten.
Pioni: Kukkien kuningatar
Heinäkuussa useat perennat alkavat kukkia. Pionit ovat kukkiessaan upeita ja tuoksu on huumaava.
Kaikki saavat liikkua luonnossa
Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle Suomessa oleskelevalle mahdollisuuden virkistäytyä luonnossa, riippumatta siitä kuka omistaa alueen. Käyttöoikeudessa on kuitenkin rajoituksia, joita pitää noudattaa.
Ruukkupuutarhasta väriä ja hyötyä
Erilaisilla ruukkuistutuksilla saa terasseille ja parvekkeelle väriä. Ruukuissa voi kasvattaa kukkia, pensaita, köynnöksiä, kivikkokasveja, monivuotisia kasveja ja yrttejä sekä vihanneksia.
Atsaleat ja alppiruusut kukkivat
Alkukesä on kiihkeän kasvun ja kukinnan aikaa puutarhassa. Omena-, luumu ja kirsikkapuu ovat juuri lopettaneet kukintansa.
Kasvata omat yrtit
Yrttien kasvatus on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa ja viljely onnistuu puutarhan lisäksi myös parvekkeella.
Perennapenkin uudistaminen
Yksi vanhimmista kukkapenkeistä alkoi näyttää siltä, että se kaipaa uudistusta. Kun vielä myyrä oli syönyt osan vanhojen kukkien juurista ja sipuleista, ei uudistamispäätöstä tarvinnut kauaa miettiä.
Kevät keikkuen tulevi
Kevät on ollut oikukas. Maaliskuun lopussa oli kauniin keväisiä päiviä, mutta pääsiäisen aikaan viileä ilmamassa puhalsi läpi maan ja lunta tuli monin paikoin.
Moni pohtii asumisen ekologisuutta
Tuore asukasbarometri kertoo, että suomalaiset suhtautuvat asumisen ympäristöystävällisyyteen hyvin myönteisesti.
Aika leikata puut ja pensaat
Kevät edistyy. Aamuisin mustarastaat konsertoivat ja uuttukyyhkykin on löytänyt tiensä tutulle haavalle.
Taimet esikasvatuksessa
Moni puutarhaihminen herää eloon maaliskuisen auringon paistaessa lupaavasti. Vaikka vielä lunta riittää ja kesä tuntuu kaukaiselta, on nyt aika kaivaa puutarhakirjat esiin ja aloittaa suunnitelmien teko. Minulle puutarhanhoito on harrastus, enkä siis ole puutarha-alan ammattilainen.
Tuulivoimaa merelle ja maalle
Tähän mennessä Suomessa on kartoitettu 289 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta. Näille alueille rakennettavien tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti voisi olla yhteensä jopa 12 600 megawattia.
Vuoden turhake on huuhtohylsy
Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2011 turhakkeeksi huuhtohylsyn.
Raskasmetalleja vähemmän metsissä
Suomessa raskasmetallien laskeuma on nykyään Euroopan alhaisimpia, lukuun ottamatta Koillis-Lapin aluetta ja muutamien teollisuuslaitosten ympäristöä.
Lajittele joulun jätteet oikein
Jouluna syntyy paljon sellaista jätettä, jonka oikea lajittelu ei ole aivan itsestään selvää. Joulupaperi ei kuulu paperinkeräykseen, eikä rasvaa saa laittaa viemäriin.
Hupi-Nobelien ihmeellinen maailma
Harvardin yliopistossa USA:ssa on jaettu jokavuotiset epätavallisen tutkimuksen Ig-Nobelit. Nobeleja on myönnetty vuodesta 1991.