Puutarhablogi

Kukkivat köynnökset

Loppukesästä monet köynnöstävät kasvit puhkeavat kukkaan. Seinillä, köynnöstuissa- ja kaarissa kasvavilla köynnöksillä saa korkeutta puutarhaan.

Kevyille köynnöksille, kuten päivänsinelle riittää kevytrakenteinen tuki, mutta raskaammat köynnökset, kuten sinisade ja villiviini vaativat vankan rakenteen tai seinän kiinnitykseen.

Osalla köynnöksistä on upea väritys, kuten villiviinillä syksyllä. Kärhö ja köynnösruusu taas valitaan niiden kukkien vuoksi ja kuusama tuomaan tuoksua puutarhaan. Viiniköynnöksestä halutaan saada satoa. Valinnanvaraa on paljon ja jokaiseen puutarhaan tai parvekkeelle löytyy sopiva köynnös.

Viiniköynnös aurinkoon

Viiniköynnöksessä yhdistyy kauneus ja hyöty. Sen kasvusto tuo vehreyttä ja omat viinirypäleet maistuvat taatusti erilaisilta kuin kaupan rypäleet. Minulla on kahta eri lajiketta rypäleitä: Summer Sweet ja Frankenthaler. Summer Sweet on aikainen lajike, jonka tummat marjat ovat pienehköt ja makeat. Frankenthalerissa on isot, tummat rypäleet ja se on voimakaskasvuinen. Sitä on kasvatettu Suomessa lämmitetyissä kasvihuoneissa jo 1900-luvun alusta asti.

Osa rypäleistäni kasvaa aurinkoisella seinustalla ja osa kokeiluluonteisesti avomaalla rinteessä. Molemmissa paikoissa rypäleet ovat menestyneet hyvin. Satoa tosin olen saanut vasta vanhemmista rypäleistä, jotka kasvavat talon seinustalla.

Kuusama tuo tuoksun

Puutarhassa on olennaista visuaalisuus, että siellä näyttää kauniilta, mutta myös tuoksuilla on merkitystä. Yksi omista tuoksuvista suosikeistani on tuoksuköynnöskuusama.

Olen istuttanut sen aurinkoiseen paikkaan köynnösportin toiselle puolelle. Kuusama voi hyvin, kun sen juuristo on varjossa. Myös kastelu ja lannoitus on tärkeää. Se kasvaa rehevästi ja kukkii kauniin kermanvalkoisin kukin. Kukat tuoksuvat voimakkaimmin illalla tai yöllä.

Tuoksuköynnöskuusama voi kasvaa jopa neljän metrin pituiseksi ja se vaatii tuentaa ja sitomista. Sitä voi kasvattaa myös rinteessä ja muurin päällä maanpeitekasvin tapaan. Se kuuluu kuusamakasvien heimoon.

Kärhölajeja yli 250

Kärhöt kuuluvat usean puutarhaharrastajan pihapiiriin, eikä syyttä. Ne kukkivat runsaasti ja kukinto on näyttävännäköinen. Kärhöt kukkivat yleensä heinäkuusta syyskuuhun ja niiden väritys vaihtelee useimmiten liilasta, punaiseen ja valkoiseen. Ne ovat monivuotisia ja kuuluvat leinikkikasveihin. Kaikkiaan kärhölajeja on noin 250, joten valinnanvaraa löytyy.

Minulla on muutamia kärhöjä, kuten jalo- eli loistokärhö Jackmannii, Barbara Jackman, Hagley Hybrid, Miss Bateman, saksankärhö Vitalba ja alppikärhö Alpina Frances Rivis. Jackmanniit taitavat olla yleisimpiä kärhöjä Suomessa. Sen iso, tumman sinivioletti kukka on kämmenen kokoinen. Alppikärhössäni on kellomaiset sinivioletit kukat, jotka nuokkuvat kauniisti.

Köynnöshortensia pärjää varjossa

Varjoisaan paikkaan voi olla haasteellista löytää sopivaa kasvia. Yksi mahdollinen on köynnöshortensia, joka sopii varjoisalle puolelle esimerkiksi talon seinustalle. Köynnöshortensia kiinnittyy tarttumajuuriensa avulla kasvutukeen, kuten seinään ja se voi kasvaa jopa kymmenen metriä korkeutta. Se kiinnittää itsensä tiukasti tukeensa, joten tämä kannattaa ottaa huomioon kasvia istutettaessa.

Köynnöshortensia kukkii valkoisin kukin heinä-elokuussa. Sen kasvu on ensimmäisinä vuosina hidasta ja kukintaa voi joutua odottamaan muutaman vuoden. Kun se alkaa kukkia, kestää kukinta viikkokausia. Se kasvaa alkuperäisenä Japanissa, Sahalinissa ja Korean niemimaalla.

Vaativa sinisade on talvenarka

Jos haluat haastetta puutarhaasi ja asut Etelä-Suomessa, sinun kannattaa kokeilla yhtä kauneinta köynnöskasvia sinisadetta. Sinisade on erittäin talvenarka, ja sitä suositellaan kasvatettavaksi Suomessa hyvin suojaisalla ja lämpimällä paikalla tai viherhuoneessa.

Sinisade on jopa kymmenen metriseksi kasvava violetinsinisenä kukkiva köynnös. Riippuvien kukkaterttujen pituus voi olla 30 senttimetriä.

Oma sinisateeni on istutettu talon seinustalle aurinkoiseen paikkaan ja se on pysynyt hengissä kovienkin talvien jälkeen. Syksyisin lasken köynnöksen alas tukinaruista ja peittelen hyvin havuilla ja lämpöpeitteellä. Kevään tullen nostan sen taas ylös ja kasvu voi jatkua taas kesän ajan.

Yle teksti-TV / Päivi Klami

Julkaistu: 17.08.2012

Kaikki ympäristö/ympäristö - alueen artikkelit

Erikoistomaatti vuoden vihannes

Vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsevat vuoden vihanneksen.

Komposti kuntoon keväällä

Kevään yksi tärkeistä pihapuuhista on kompostin käyttöönotto, jos kiinteistössä ei ole käytössä ympärivuotista kompostia.

Rahkasammaleesta uusi kasvualusta

Suomessa on kehitetty
rahkasammaleesta uusi kasvualusta kasvihuoneisiin.

Leppä kukkii

Teksti-TV:n siitepölyt ovat sivulla 418.

Ekologisuus vaatii arjen sujumista

Millaisia arkipäivän valintoja erilaisissa asuinympäristöissä asuvat ihmiset tekevät? Mitkä seikat estävät ekologisia valintoja?

Uhanalaisen perhosen uusi elämä

Uhanalainen pikkuapollo on saatu siirtoistutuksin palautettua kolmelle entiselle elinalueelleen Varsinais-Suomessa.

Maniokista vaihtoehto viljoille

Monien viljojen korkeat hinnat ovat lisänneet maniokin kysyntää. FAO:n lanseeraamalla ympäristöystävällisellä viljelymenetelmällä maniokkisatoja on saatu kasvatettua jopa 400 prosenttia.

Onko biomassa hiiltä huonompaa?

Isossa-Britanniassa on syntynyt kiista ympäristöjärjestöjen ja uusiutuvaa energiaa tuottavien yritysten välillä. Eripuraa aiheuttavat eriävät näkemykset biomassan käytön ympäristövaikutuksista.

Roska hyötykäyttöön askartelussa

Kierrätysmateriaali soveltuu hyvin askarteluun. Ekologinen vaihtoehto säästää myös kukkaroa, sillä kaupan askartelutarvikkeet ovat hintavia.

Miten voisin vähentää jätettä?

Pienetkin toimintatapojen muutokset saattavat vähentää jätteiden määrää merkittävästi.

Väestöräjähdyksen uhka hiipumassa

1960- ja 70-lukujen ennusteet profetoivat 20 miljardin ihmisen väestömäärää tälle vuosisadalle. Uusimmat YK-ennusteet arvioivat maailman väestönkasvun pysähtyvän tällä vuosisadalla. Väestöhuipun aikana meitä olisi 9-10 miljardia.

Vältä jyrsijöiden myrkyttämistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa käyttämään jyrsijämyrkkyjä vain harkiten, kun muut keinot on jo kokeiltu. Vaarallisimmat jyrsijämyrkkyvalmisteet aiotaan poistaa kuluttajakäytöstä.

Kuinka välttyä jyrsijähaitoilta?

Säiden kylmetessä jyrsijät pyrkivät sisälle rakennuksiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistuttaa, että jyrsijämyrkyt ovat vasta viimeinen vaihtoehto jyrsijöiden torjunnassa. Myrkyttäminen aiheuttaa haittoja ympäristölle.

Pihan syystyöt

Alkusyksyllä puutarha valmistellaan pikkuhiljaa jo tulevaan talveen. Vielä ehtii kuitenkin istuttaa kasveja ja kukkasipuleita.

Sadonkorjuun iloja

Kesä alkaa pikku hiljaa lähestyä loppuaan ja kotipuutarhoissa on edessä sadonkorjuun aika.

Kukkivat köynnökset

Loppukesästä monet köynnöstävät kasvit puhkeavat kukkaan. Seinillä, köynnöstuissa- ja kaarissa kasvavilla köynnöksillä saa korkeutta puutarhaan.

Satoa pihalta ja luonnosta

Keskikesällä kotipuutarhojen satokausi alkaa.

Ympäristöhuolet kartoitettiin

Ilmastonmuutos ja veden saastuminen huolestuttivat suomalaisia kysyttäessä eniten.

Pioni: Kukkien kuningatar

Heinäkuussa useat perennat alkavat kukkia. Pionit ovat kukkiessaan upeita ja tuoksu on huumaava.

Kaikki saavat liikkua luonnossa

Jokamiehenoikeudet antavat jokaiselle Suomessa oleskelevalle mahdollisuuden virkistäytyä luonnossa, riippumatta siitä kuka omistaa alueen. Käyttöoikeudessa on kuitenkin rajoituksia, joita pitää noudattaa.

Ruukkupuutarhasta väriä ja hyötyä

Erilaisilla ruukkuistutuksilla saa terasseille ja parvekkeelle väriä. Ruukuissa voi kasvattaa kukkia, pensaita, köynnöksiä, kivikkokasveja, monivuotisia kasveja ja yrttejä sekä vihanneksia.

Atsaleat ja alppiruusut kukkivat

Alkukesä on kiihkeän kasvun ja kukinnan aikaa puutarhassa. Omena-, luumu ja kirsikkapuu ovat juuri lopettaneet kukintansa.

Kasvata omat yrtit

Yrttien kasvatus on hauskaa ja hyödyllistä puuhaa ja viljely onnistuu puutarhan lisäksi myös parvekkeella.

Perennapenkin uudistaminen

Yksi vanhimmista kukkapenkeistä alkoi näyttää siltä, että se kaipaa uudistusta. Kun vielä myyrä oli syönyt osan vanhojen kukkien juurista ja sipuleista, ei uudistamispäätöstä tarvinnut kauaa miettiä.

Kevät keikkuen tulevi

Kevät on ollut oikukas. Maaliskuun lopussa oli kauniin keväisiä päiviä, mutta pääsiäisen aikaan viileä ilmamassa puhalsi läpi maan ja lunta tuli monin paikoin.

Moni pohtii asumisen ekologisuutta

Tuore asukasbarometri kertoo, että suomalaiset suhtautuvat asumisen ympäristöystävällisyyteen hyvin myönteisesti.

Aika leikata puut ja pensaat

Kevät edistyy. Aamuisin mustarastaat konsertoivat ja uuttukyyhkykin on löytänyt tiensä tutulle haavalle.

Taimet esikasvatuksessa

Moni puutarhaihminen herää eloon maaliskuisen auringon paistaessa lupaavasti. Vaikka vielä lunta riittää ja kesä tuntuu kaukaiselta, on nyt aika kaivaa puutarhakirjat esiin ja aloittaa suunnitelmien teko. Minulle puutarhanhoito on harrastus, enkä siis ole puutarha-alan ammattilainen.

Tuulivoimaa merelle ja maalle

Tähän mennessä Suomessa on kartoitettu 289 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta. Näille alueille rakennettavien tuulivoimaloiden tuotantokapasiteetti voisi olla yhteensä jopa 12 600 megawattia.

Vuoden turhake on huuhtohylsy

Suomen Luonto -lehti on valinnut vuoden 2011 turhakkeeksi huuhtohylsyn.

Raskasmetalleja vähemmän metsissä

Suomessa raskasmetallien laskeuma on nykyään Euroopan alhaisimpia, lukuun ottamatta Koillis-Lapin aluetta ja muutamien teollisuuslaitosten ympäristöä.

Lajittele joulun jätteet oikein

Jouluna syntyy paljon sellaista jätettä, jonka oikea lajittelu ei ole aivan itsestään selvää. Joulupaperi ei kuulu paperinkeräykseen, eikä rasvaa saa laittaa viemäriin.

Hupi-Nobelien ihmeellinen maailma

Harvardin yliopistossa USA:ssa on jaettu jokavuotiset epätavallisen tutkimuksen Ig-Nobelit. Nobeleja on myönnetty vuodesta 1991.

1 2 3 4

Muualla Yle.fi:ssä