Taide & ympäristö

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Palkitut valokuvataiteilijat Ritva Kovalainen (s. 1959) ja Sanni Seppo (s. 1960) ovat tulleet tunnetuiksi metsän kulttuuristen ja henkisten arvojen puolestapuhujina.

Näyttelyssä taiteilijat tunnustelevat metsää kolmesta perspektiivistä: kulttuurisena, villinä ja teollisena tilana. Onko ihmisen suhde luontoon henkinen vai pelkästään aineellinen?

Pyhästä metsästä selluloosaksi

Näyttely koostuu kolmesta osasta. Henkien saarella -valokuvasarja pohjautuu Kovalaisen ja Sepon kuvausmatkaan Shikokun saarelle, Japaniin vuonna 2009. Perinteisessä japanilaisessa shintolaisuus-uskonnossa kaikki luonnossa - myös ihminen - on yhtä jumaluutta eli kamia. Näkemys on samankaltainen kuin meillä oli Suomen luonnonuskonnossa ennen kristinuskoa.

Shintolaisuus pitää pyhinä kiviä, vesiputouksia ja puita. Shintopyhäköt ovat usein jopa tuhansien vuosien ikäisiä puita. Eräs pyhistä puista on 3000-vuotias valtava seetri, jonka myrskyn jumalan uskotaan istuttaneen. Nyt puukauppiaat himoitsevat pyhäkköjen puuvanhuksia ja ne tuhoutuvat vähitellen.

Metsä, jota emme ehtineet nähdä

Toisessa näyttelyosiossa Hiljaa huojuu korven honka -sarja näyttää meille välähdyksiä suomalaisesta luonnontilaisesta metsästä, joka on kehittynyt tuhansien vuosien aikana monimuotoiseksi ekologiseksi järjestelmäksi.

Luonnontilaisia metsiä on Suomessa jäljellä enää muutama prosentti koko metsäalasta; pääosa sijaitsee syrjäisillä alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Monet nykyisistä suomalaisista eivät ole koskaan käyneet vanhassa metsässä.

Luonnontilainen metsä on rakenteeltaan, ilmeeltään ja lajistoltaan toisenlainen kuin maassamme vallitseva talousmetsä. Taiteilijoita onkin motivoinut halu näyttää miten erilaista vanha metsä on.

Aikakerrostumissa näkyy jatkuvuus

Metsän olemus vaatii aikakerrostuman. Siellä näkyy ikuinen ajan jatkumo: pieniä taimia ja monisatavuotisia puita sekä keloja maatumisasteesta riippuen pidemmältä ajalta. Luonnossa mänty voi elää 800-vuotiaaksi, mutta sellupuuksi se kaadetaan jo noin 65 - 80-vuotiaana.

1950-luvulla lanseerattujen metsänhoidollisten toimenpiteiden avohakkuilla ja maanmuokkauksilla on pyritty mahdollisimman maksimaaliseen tuotantoon. Metsät ovat muuttuneet yhtä puulajia kasvaviksi tasaikäisiksi metsiköiksi, eläin- ja kasvilajisto on köyhtynyt ja nykymenolla jopa noin 1000 metsälajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Muutos vaikuttaa ihmisiin monin tavoin, mutta myös henkisessä mielessä.

Kuljemme kolmen minuutin metsissä

Montako puuta meidän kielessämme ja maisemassamme muodostaa metsän? Taiteilijat kertovat alkaneensa mitata metsää minuuteissa. Kuinka kauan kestää kävellä metsän läpi aukolta aukolle tai taimikolle? Kun 1960-luvulla saattoi kulkea 24 tunnin metsissä, me kuljemme nyt 3 minuutin ja 5 minuutin metsissä. 30 minuutin metsiä on hyvin vähän.

Kuusamo on yksi paikoista, jossa voi yhä kulkea luonnontilaisessa metsässä tunteja ilman, että ihmisten toimien jälki tai ääni hallitsee maisemaa. Riittävän ajallisen keston kautta pystyy etääntymään kiireistä, kokemaan rauhaa ja yhteisyyttä luonnon kanssa. Still-kuviin metsän tunnelman pysäyttäminen on haastavaa, mutta teokset henkivät rauhaa.

Metsäteitä monen maapallon ympäri

Kolmas valokuvasarja Metsänhoidollisia toimenpiteitä valottaa teollisuuden vaikutuksia Suomen metsiin.

Kuviin ovat tallentuneet puupellot, ojitetut suot, hakkuuaukiot ja maailman tihein metsäautotieverkosto, jonka avulla lähes kaikki Suomen metsät on saatu puunjalostusteollisuuden käyttöön. Metsäteitä on yhteensä 125 000 kilometriä, mikä riittäisi kiertämään kolme kertaa maapallon ympäri.

Aihepiirin kuvia on julkaistu Sepon ja Kovalaisen aiemmassa valokuvateoksessa. Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009) on osa valokuvan yhteiskuntakriittistä perinnettä ja sai ansioistaan Suomen Taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon.

Miten ihmiset kokevat metsän?

Taiteilijoiden kuvaukset kertovat, että tehometsätalouden "menestystarina" on tabu, jonka kritisointi on nostattanut voimakkaita tunteita. Myös Metsäpuhetta -videoteos kertoo ihmisten erilaisista näkemyksistä.

Sateenkaaren pää -videoelokuvassa ilomantsilaiset muistelevat lapsuutensa metsiä, jotka tehometsätalous hävitti. Onko suhteemme metsiin sittenkään vain aineellinen?

Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Kultainen metsä 11.1.-3.3.
Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23. Avoinna ti-su 11-18.

Kiertonäyttely on esillä myöhemmin myös

Yle Teksti-TV

Lähteet:

Julkaistu: 16.01.2013

Kaikki ympäristö/luonto - alueen artikkelit

Retkivalinnat vaikuttavat luontoon

Luontoretkeilyyn liittyy monia valintoja. Mikä on retken kohde, miten sinne mennään ja mitä otetaan mukaan? Mitä kohteessa tehdään? Nämäkin valinnat vaikuttavat ympäristöön.

Auta pyöriäisen suojelussa

Pyöriäishavainnoista toivotaan ilmoituksia. Ne ovat tärkeä osa lajin tutkimusta ja siten pyöriäiskannan suojeluun liittyvää työtä.

Hyönteistuhot metsien uhkana

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreen metsätuhoraportin mukaan vuoden 2013 näkyvimmät metsätuhot - myrskyjen ohella - aiheutti kirjanpainaja-kaarnakuoriainen tappamalla kuusikoita Etelä-Suomessa.

Lintukosteikko uuhkalinnun mailla

Uuhkalinnun mailla -näyttely tekee Siikalahden lintukosteikkoa tunnetuksi taiteen keinoin. Parikkalan Siikalahti on suojeluarvoltaan sisä-Suomen arvokkain lintuvesi.

Lähde luontoretkelle lasten kanssa

Luontoretket antavat ikimuistoisia elämyksiä. Onnistunut retki alkaa suunnittelusta, ja tämä pätee varsinkin lasten kanssa liikuttaessa.

Valokuvissa pyhää metsää ja puupeltoja

Jyväskylän taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely pureutuu suomalaisten luontosuhteeseen. Millaisia ovat puihin ja metsiin liittyvät henkiset ja kulttuuriset merkitykset Suomessa ja Japanissa?

Luontoretki suurpetojen maisemiin?

Suurpetojen kohtaaminen luonnossa on äärimmäisen harvinaista, sillä ne pyrkivät välttämään ihmistä.

Ankeriaskanta säilyy istutuksin

Suomen vesiin istutetaan tänä vuonna 177 000 ankeriaanpoikasta.

Luonto elvyttää mielen ja kehon

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreessa teematutkimuksessa on verrattu ulkoilun virkistävyyttä muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

1

Muualla Yle.fi:ssä