. . . . . . . . . . .

Rita Trötschkes

Lyhenne NLP on jo niin vakiintunut käsite sekä kansainvälisesti että Suomessa, että sitä ei ole nähty tarpeelliseksi suomentaa. NLP (neurolinguistic programming) on malli, jolla voi tehostaa omaa kommunikaatiotaan sekä tutkia ja muuttaa psyykkistä toimintaansa. Lähtökohtana on uteliaisuus omista taidoista, kuinka opimme, kuinka ajattelemme ja miten toimimme.

Hän on kirjoittanut useamman kirjan aiheesta ja toimittaa Suomen NLP-yhdistyksen Mielilehteä.

- Ihmiset osaavat luonnostaan asioita, mutta eivät tiedä, kuinka tämä osaaminen on rakentunut. Niin kauan kun ei tiedä, ei voi tarvitessaan saada osaamistaan laajempaan käyttöön, hehkuttaa Riitta. Valmiiksi mallitettujen NLP-ideoiden pohjalta tunnistaa omaa osaamista.

Tehokas ja nopea mielen "ohjelmointitekniikka"

NLP lähti kehittymään USA:ssa 1970-luvulla. Suomeen NLP tuli 1980-luvun lopussa. Vaikka NLP on suuntauksena Suomessa vielä uudehko, se on jo yliopistojen opetusohjelmissa ja tutkimuksen kohteena. Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojanen tutkii NLP:n vaikuttavuutta terapiassa.

- Erilaista - sisäistä tai ulkoista - toimintaa voidaan mallittaa osiin. Mallittamalla selviää mm. miten ihminen saa kontaktin tai motivoi lastaan tai ystäväänsä. Kun tunnistaa, miten kokemukset ovat rakentuneet, pääsee arvioimaan rajoittavia kokemuksiaan tai aistiensa käyttöä eri tilanteissa.

Samalla selviää, mitä jättää kuulematta, näkemättä ja miten muuttaa tarvittaessa käyttäytymistään ja koko ajatteluaan, kuvailee Riitta Asikainen.

Menetelmän käyttöalueet

NLP:tä tilataan paljon työpaikoille, jolloin teemat ovat työyhteisön vuoro-vaikutussuhteet, johtaminen, muutosoppiminen tai työssä jaksaminen. NLP:n ajatuksia on hyödynnetty myös valmennuksessa, opetus- ja koulutustyössä, liike-elämässä, terveydenhuollossa ja terapiassa.

- Tavallisia syitä tulla varsinaiseen NLP-terapiaan ovat ihmissuhde-, parisuhde- ja jännitysongelmat, mustasukkaisuus, loppuunpalaminen tai stressi, masennus, pelot. Laihduttaminen ei ole yleisimpiä syitä hakea avuksi NLP:tä, mutta jotkut ovat saaneet laihdutusapua NLP:stä, sanoo Riitta Asikainen.

NLP:tä voidaan käyttää mihin tahansa. NLP-malleihin liittyy monta eri menetelmää esim. kielimallit, miellejärjestelmät, miellepiirteet, strategiat, ankkurointi tai erottelutyylit sekä työskentely uskomusten tasolla.

- Luokseni saattaa tulla asiakas, joka haluaa muuttaa suhtautumistaan johonkin asiaan. Voin ohjata hänen suhtautumistaan tietämättä tarkkaan, mikä se asia on. NLP tarjoaa vain malleja tutkia ja muuttaa toimintaa eikä sisällöllisesti etukäteen päätettyjä tulkintoja ja ohjeita.

- Uskomuksia pystyy muuttamaan, prosessin kulkua pystyy ohjaamaan, vaikka uskomuksen sisältöä ei tiedäkään, vakuuttaa Riitta Asikainen.

Mielikuvittelua sopivien ideamallien avulla

Eräs NLP-malli on kokemuksen malli. Kaikki kokemukset ovat yhdellä tasolla tunnistettavissa mielikuvien (näkö), sisäisen puheen ja äänien (kuulo) sekä tunteiden ja tuntemusten (tunto) yhdistelmänä tai ketjuna, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kun kokemusta halutaan muuttaa, meillä on kolme 'ovea': mielikuvat, sisäinen puhe/ sanat ja äänet sekä fysiologiset tunteet ja tuntemukset. Kun joku näistä muuttuu, muutkin muuttuvat ja tätä kautta kokemus. Näistä kolmesta ovesta mielikuvien kautta tapahtuva työskentely on jostakin syystä tullut kaikkein tunnetuimmaksi NLP:n yhteydessä.

Kun kokemuksen rakennetta selvitetään, siihen voidaan yhdistää myös toinen NLP-malli, loogiset tasot (millä tasolla pulma on) sekä mm. aikapuite (menneisyys, nykyisyys, tulevaisuus) ja näkökulmat (havaintojen merkityksen muuttaminen näkökulmaa muuttamalla).

Loogiset tasot kuvaavat ihmisen kokemuksen tasoja, joilla NLP-terapeutit työskentelevät. Loogiset tasot oletaan hierarkisiksi, aiemman tason muutos ei auta, jos kysymys on ylemmän tason ongelmasta tai muutostavoitteista. Loogisten tasojen mallilla Sadulle haettiin eri tasoilta erilaisia osaratkaisuja.

Lue lisää loogisista tasoista

Kaikilla ihmisillä on mielikuvia, sokeillakin

- Mielle on aistien sisäinen vastine mielessä. Näköaistin vastine mielessä on näkömielle eli mielikuva. Kuuloaistin vastine mielessä on kuulomielle eli sisäinen puhe, sanat ja äänet.

- Ajattelu ja kokeminen ovat näiden mielteiden ketjua. Ihmiset eroavat toisistaan jo siinä, mitä mielteitä he mieluiten ja eniten käyttävät, sanoo Riitta Asikainen.

- Yksilöllisesti on aina selvitettävä kunkin ihmisen ajattelu- tai kokemistapa. Jokainen osaa esimerkiksi ajatella suklaata, mutta miten suklaa on mielessä, tekee sisällölle eri merkityksiä.

Kun Sadun karkkipäivä onkin kompastuskivi

- Sadun tapauksessa lähdin liikkeelle 'tyhjästä taulusta' eli haastattelin häntä, koska etukäteen ei voi olla valmista teoriaa siitä, mistä Sadun ylipaino johtuu, sanoo Riitta Asikainen. Satu kertoi, että on olemassa paljon ruokia, joita hän ei voi millään vastustaa. Toisaalta hän tuntee monta ruokaa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta himoa.

Kaikilla ihmisillä on malli, miten ajatella ruokaa niin, että suhde ruokaan säilyy kohtuullisena eikä synnytä ahmimista. Silloin kun syntyy kohtuuton ruuan himo, ruoka on mielessä jollain muulla tavalla.

- Sadun kohdalla ei voinut olla kyse tietotasosta, koska hänellä oli niin paljon ravitsemustietoa. Veikkasin ensiksi ajattelutaitotason ongelmaa: Jospa osa ratkaisua olisi siinä, ettei Satu osaa ajatella tiettyjä ruokia riittävän neutraaleiksi? kuvailee Riitta Asikainen ensimmäistä tapaamista.

Eri tason mielen hakuja

Edellisen NLP-mielikuvaharjoituksen jälkeen Satu antoi itselleen luvan syödä karkkipäivänään enemmän vaniljajogurttia tai soijasuklaavanukasta suklaan sijasta. Vaikka suklaan syöminen NLP-harjoituksen myötä vähentyi, kasvoi syötyjen vanukkaiden kokonaismäärä liian isoksi. Hyvin onnistunut NLP-terapia, jolla suklaa vaihtui vähemmän lihottaviin vanukkaisiin aiheutti uuden liikasyömisongelman, joten Satu pyysi uuden NLP-terapiakerran.

Mitä Sadulle sanottiin... lue lisää

Mielikuvaharjoituksen ydinidea on hakea henkilön omista kokemuksista hyvin toimiva mielikuvamalli ja tarjota tätä toimivaa mallia ongelma-asialle niin, että uusi suhtautumistapa pääsee elävöitymään.

NLP:ssä on paljon erilaisia malleja ja menetelmiä vuorovaikutuksen, voimavarojen ja kokemuksen tunnistamiseen ja muuttamiseen. Jokainen voi kehittää omaan persoonaansa ja työhönsä sopivat tavat soveltaa NLP:tä.

kirjavinkkejä:

Riitta Asikainen ja Peter von Harpe : Monessa mielessä, 1997 -yleisesti NLP:stä Kirjassa kuvaillaan mm. sitä, millaista ajattelua on hyvin toimivan vuorovaikutuksen taustalla, silloin kun vuorovaikutus sujuu itsestään.

Veli-Matti Toivonen ja Timo Kauppi: Kielen taikaa, kokonaan uusi näkökulma kieleen. Kirjassa kerrotaan mm. miten kokemus muuttuu, kun muutamme kielemme rakennetta.

Veli-Matti Toivonen ja Riitta Asikainen: Usko tai älä. NLP Ajattelukirja 1, 2001 - kirja uskomuksista eli suuresta osasta ajatteluamme.

Riitta Asikainen ja Veli-Matti Toivonen: Ajatusleikki. NLP Ajattelukirja 2, 2002 - kirja ajattelutaidoista eli kuinka monella tavalla voi ajatella.

Riitta Asikainen: Omenat siemenessä, 2001 -aforismeja NLP:n henkeen.

Mitä Sadulle sanottiin...

Sadun päiväkirjaan

Takaisin 

. . . . . . . . . . .

Kaikki päiväkirjat ja
asiantuntijat 

Loogiset tasot

Mitä Sadulle sanottiin

. . . . . . . . . . .