|
15.
Kuoleman kohtaaminen - otteita päiväkirjasta
Marjaana kirjoittaa:
"Mun elämästä on poistunut kolme vammaista ystävää
taivaaseen ja heistä on tullut suojelusenkeleitä. Kuolemaa en enää pelkää.
Meijän koulussa ei puhuta kuolemasta, kai ne opet pelkää juttella kuolemasta.
Mä olen piirtänyt tauluja paljon enkeleistä. Ne putkahtaa vaan mun ajatuksista
ja sit mä piirrän miten mä sen näen, niin helppoo se vaan on".
Konginkankaan 23 ihmisen kuolema kosketti mua. Enkelit
oli heitä vastassa, niin mä ajattelin. He pääsi taivaaseen.
Mä piirsin sit perjantaina iltana heti taulun jossa on isompi enkeli
joka on lähettäny 23 pikku-enkeliä ja jokaisen kohdalle mä piirsin ristin.
Mä oon katsonu Jeesus elokuvan sitä kautta sain aiheen
piirtämiseen. "Elämä ja kuolema" syntyi siitä kun mä kommunikoin
myös Bliss-kielellä ja mä piirsin merkit mitkä tarkoittaa Bliss-merkeillä
elämää ja kuolemaa (2001).
"Jeesus ristillä". Hän kuoli sen tähden ettei yksikään joka häneen
uskoo hukkuisi vaan saisi iankaikkisen elämän (2001).
"Satu oli mun paras kaveri, hän oli kanssa CP-vammainen.
Satu oli kaunis ja ihana tyttö. Satu kuoli vuonna 1998, yhdeksän vuotiaana.
Pari viikkoo ennen kuolemaansa Satu lahjoitti mulle kaksi pientä kangas
enkeliä. Tulimme isän kanssa Helsingistä, siis Ruskiksen koulusta kotiin.
Äiti oli laittanut Satun kuvan keittiön pöydälle ja kynttilä paloi vieressä.
Äiti kerto et Satu on menny taivaaseen. Mä itkin ihan hirveesti mut sit
me puhuttiin, et Satu enää ei ole pyörätuolissa ja voi puhua ja leikkiä
ja tehdä mitä lystää. Satusta tuli ihana sulonen enkeli".
"Sit mä piirsin Enkeli lumisateessa. Voit kirjoittaa Marjaanalle sähköpostia osoitteella:
marjaana.koskivuori@virpi.net |
. . . . . . . . .
YLE Terveyden etusivulle
. . . . . . . . . |