Rita Trötschkes/2002

3. Äänetön puhe ja puhuvat kuvat

Länsimaiseen kulttuuriimme kuuluu, että ilmaisemme itseämme puheen kautta. Jopa perinteiset älykkyystestit vaativat puhetaitoa, sillä onhan se on kaikkein joustavin kommunikoinnin väline. Jos puhuu, on älykäs, ellei puhu, on tyhmä. Näinhän sanoo yleinen mielipide. Tietysti on olemassa vuolaasti puhuvia ihmisiä, jotka eivät edes ymmärrä kaikkea mitä sanovat.

kuva: Marja Koskivuori Marjaana Koskivuori on neliraajahalvaantunut cp-vammainen 13-vuotias tyttö, joka ei pysty puhumaan eikä liikkumaan, mutta hän saa äänensä kuuluvaksi ilman puhettakin. Tarmokas Marjaana kommunikoi tietokoneensa avulla.

Ensimmäiset kolme vuotta perheessä puhuttiin elekielellä. Sitten löytyi Bliss-kieli. Se on kuin viittomakieli kirjallisessa muodossa.

kuva: Marja Koskivuori


- Bliss-kirjan eriväriset sivut on ryhmitelty kieli-opillisesti: verbit, substantiivit, adjektiivit ja adverbit. Ennen kaikkea kirjassa on merkit tunteille, sanoo Marja-äiti.

Vuonna 1997 Bliss-merkit saatiin tietokoneelle Bliss Butterfly 2000-tietokone- ohjelmaksi. Ohjelman avulla Marjaana ilmaisee itseään, opiskelee ja piirtää. Marjaanan otsaan on kiinnitetty otsahiiri, joka toimii infrapunalla. Sen avulla hän piirtää kuvaruudulle. Bliss-kirja on käytössä tilanteissa, joissa tietokonetta ei ole.

Tätät tekstiä klikkaamalla pääset katsomaan Bliss Butterfly 2000 kommunikointiohjelman näyttöruutua. Kuvan lataaminen saattaa kestää kauan, kuvan koko on 244 Kb.

Visuaalinen purkautumistie

- Hän opetteli tietokoneen piirto-ohjelman. Nyt hän pystyy välittämään hyvin tarkasti eri tilanteita ja miten on ne kokenut", sanoo Markku-isä. Viime vuonna Marjaana oli hammaslääkärissä. Maitohammas oli kovin kiinni ja oli turvauduttava puudutukseen.

-Tilanne oli hyvin jännittävä ja siitä riitti paljon tarinaa, kertoo Marja-äiti.
kuva: Marja Koskivuori "Hammaslääkärissä"

vasemmalta oikealle:
hammashoitaja pään puolella, hammaslääkäri, isä (vihreä) ja avustaja, joka pitää jaloista kiinni.


Taiteilijan luonne

Marjaanalla tuntuu olevan poikkeuksellisen terävä huomiokyky. Hän tutkii ihmisiä tarkasti aerodynaamisella katseellaan. Ehkä hän miettii kannattaako luottaa vai ei. Toiset ihmiset eivät usko, että hän ymmärtää kaiken, vaan kohtelevat häntä kuin vähä-älyistä.

Vammaiselle saatetaan sanoa sellaista, mitä terveille ei kukaan sanoisi. Tietokoneella hän piirtää syvimmät tuntonsa ja ilon aiheensa. Aina eivät Bliss-kirjat merkit ja sanat riitä kertomaan tunnelmia. Toisissa piirroksissa on synkkiä värejä, jotka kertovat rankoista pettymyksistä.

kuva: Marja Koskivuori

"Palveluviidakossa"

Piirros siitä, miten yksi on pudonnut joukosta. Marjaana on kuvannut itsensä punaiseksi pisteeksi järjestelmän ulkopuolelle.


Toisissa on hehkuvat iloiset värit, jotka muistuttavat hyvistä hetkistä ja elämän kauniista asioista: "Talviset puut" ja "Hupsis, säikähtänyt jänis"



Itsensä terapeutti

Marjaanalla on ollut puheterapiaa, suun motoriikan alueen harjoitusta, mutta mitään varsinaista vaikeastivammaisten toimintaterapiaa hän ei ole saanut. Piirtämisestä on tullut tunteiden psykoterapiaa.

Nykysin piirtäminen on hyvin oleellinen osa hänen arkipäiväänsä, vaikka koulunkäynti on tärkeintä. Hän tekee tietokoneella taitavia tervehdyskortteja ja kirjoittaa kirjeitä ja kortteja, niille joista hän tykkää.

"Pääsiäistervehdys"

"Päiville"


Ratsastus on hänen toinen harrastuksensa. Viisivuotiaasta lähtien hän on ratsastanut saman avustajan, Niinan, kanssa. Välillä he pysäyttävät hevosen, keskustelevat ja tulevat isän luokse kysymään asioita. Tunnit ovat eräänlaista 'keskusteluterapiaa'.

"Itämaan tietäjät"

Marjaana käy myös ystäviensä kanssa kaupungilla shoppailemassa. Hän tykkää käydä erikoisliikkeissä ja tavarataloissa tutkimassa mm. koruvalikoimia kuten ikäisensä. Nuoren neidin musiikkimakuun sopivat Tik Tak ja Nylon Beat, joskus Yölintu, jonka kappale "Painu vaikka huitsin Nevadaan", on hänestä hauska.

"Kun mieli on maassa, hän kuuntelee Ella Lahtisen 'Tuulee'. Myös 'Hän on mun mukana', soi usein", kertoo Marja.

Jotkut televisio-ohjelmat herättävät ajatuksia. Nähtyään elokuvan Jeesuksesta, hän kysyi vanhemmiltaan Bliss-kirjan avulla "saako piirtää Jeesus ristillä ?"


Hän halusi varmistaa, ettei piirroksessa ole mitään pahaa. Kukaan ei auta häntä tietokoneen näpelöimisessä eikä tuputa hänelle ajatuksia. Hän uppoutuu tietokonemaailmaan ja tekee kaikki piirroksensa itse, omalla tavallaan.

 


Avaisjuhlissa ilo oli ylimmillään

Oma taidenäyttely viime lokakuussa 2001

Perheen kuvataidetta opiskeleva ystävä, Päivi, näki Marjaanan piirroksia ja ehdotti Pappilanniemen sairaalalle taidenäyttelyä. Isä ja äiti kehystivät muutamassa yössä piirrokset vaihtokehyksiin ja asettelivat kymmeniä töitä galleriakäytävälle.

Näyttelyn avautuminen oli suuri ilon päivä, sillä hän täytti samalla viikolla 13 vuotta. Näytteli kesti yli kuukauden ja toi perheelle paljon positiivista palautetta.

Taidenäyttelyn surullisin kuvasarja nähtiin Marjaanasta ja tämän parhaasta ystävästä Sadusta, joka kuoli vuonna 1998. Tytöt olivat parhaita ystäviä Helsingin Ruskeasuon koululla. Kaksi vuotta Marjaana piirsi ja kirjoitti Taivas-Sadusta.

Uusi taidenäyttely on sovittu Hämeenlinnan kaupungin kirjastoon elokuulle 2002.

Tuki ja kannustus tärkeää

- Kun Marjaana 3-vuotiaana maalasi sormiväreillä, oli hän hyvin tarkka, miten hän värejä sekoitti ja käytti. Hän valitsi huolellisesti, mihin laitettiin tummaa ja mihin vaaleaa", kertoo Marja.

Vamman vuoksi hänellä ei pysy tussi eikä kynä kädessä. Hän piirtää myös kynähanskan avulla.

"Emme koskaan ajatelleet, että maalaaminen olisi taidetta, vaan tavallista lapsen luovaa puuhastelua",sanovat vanhemmat yhdestä suusta. Hänestä tarvitse tulla suurta taiteilijaa eikä perhe halua julkisuutta.

Tietokoneen mahdollisuudet ovat hänelle kuin aarreaitta. Hän vain menee pöytänsä ääreen ja yks kaksi taideteos syntyy!

 

-Kukaan ei voi ymmärtää elämäämme ellei elä tässä perheessä. Minulla on 101 %:nen mies, itse olen liikuntarajoitteinen. Syötän Marjaanan ja Markku hoitaa lähes kaiken muun. Yhteiset keskusteluhetket iltaisin ovat Marjaanan ja minun yhteistä aikaa", sanoo Marja.

Kodin on oltava turvallinen paikka vammaiselle, jotta hän saa tuntea kaikkia mahdollisia tunteita. Elämä ei ole ollut helppoa, mutta Marjaana on kasvattanut vanhempiaan paljon. Marja ja Markku Koskivuori vannovat: "emme ikinä vaihtaisi häntä vammattomaan lapseen".


Jos haluat kirjoittaa Marjaanalle, lähetä postia osoitteeseen: marja.koskivuori@virpi.net

[Sivun alkuun]


. . . . . . . . .


Marjaanan maailma:

15. Marjaana pohtii kuolemaa
   
14. Kasvokuvia
   
13. Marjaanan enkelikalenteri
   
12. Marjaana vierailee Brysselissä
   

11. Apuvälineellä täyttä elämää

   

10. Otsahiiriohjain

   
9. Mökki, chatti ja netti
   
8.Kuvagalleria
   
7.Tietokonetaiteilija saa tunnustusta
   
6.Päivä koulussa/2002
   
5.Lähipiirin rooli
   
4.Keskustelu- ja jumppaterapiaa
   
3.Äänetön puhe ja puhuvat kuvat/2002
   
2.Kun lapsi ei puhu eikä kävele/2001
   
1.Pois mykkyyden kahleista - esittelyjakso

. . . . . . . . .

[Takaisin]