Vuosi 2010 oli yksi lämpimimmistä 150 vuoteen
Suomessa ja Pohjois-Euroopassa värjöteltiin kuitenkin tavallista viileämmässä
Vuoden 2010 keskilämpötila maapallolla oli noin 0,55 astetta korkeampi kuin vuosien 1961–1990 keskiarvo 14,0 celsiusastetta, kertoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Kaiken kaikkiaan vuosi 2010 oli yksi kolmesta lämpimimmästä viimeisten 150 vuoden aikana, jolloin tieteellisesti mitattuja lämpötiloja on järjestelmällisesti koottu.
Lämpöennätyksiä rikottiin eri puolilla maailmaa
Poikkeuksellisen lämmintä vuonna 2010 oli mm. Kanadassa ja Grönlannissa, missä vuoden keskilämpötila oli paikoin 3 astetta keskiarvoa korkeampi. Kanadassa vuoden keskilämpötila on ilmeisesti korkein koskaan mitattu.
Keskimääräistä lämpimämpää oli myös Afrikan pohjoispuoliskossa ja Etelä-Aasiassa sekä Kiinan länsiosissa, missä vuoden 2010 keskilämpötilat olivat 1–3 astetta keskimääräistä korkeammat.
Pohjois-Afrikassa, Arabian niemimaalla ja Aasian lounaiskulmassa vuoden keskilämpötila oli ilmeisesti ennätyksellisen korkea. Sama tilanne oli monin paikoin eteläisessä ja keskisessä Aasiassa.
Kaikille lämpöä ei riittänyt – Suomessa ja Pohjois-Euroopassa tavallista viileämpää
Keskimääräistä kylmempää oli mm. Siperian länsi- ja keskiosissa, Pohjois- ja Länsi-Euroopassa sekä Yhdysvaltain itäosassa.
Suomen keskilämpötila vuonna 2010 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan 1,3 astetta, joka on 0,6 astetta alle pitkäaikaisen keskiarvon. Vuosikeskiarvo on alin 2000-luvulla, ja viimeksi on yhtä kylmä vuosi koettu vuonna 1987. Vuoden keskilämpötila vaihteli maan lounaisimman osan noin 5 asteesta Pohjois-Lapin noin -3 asteeseen.
Tavallista viileämpää oli myös paikoin Etelä-Amerikan eteläosissa, Australian sisäosissa ja Kiinan itälaidalla. Ennätyksellisen kylmää ei ole kuitenkaan ollut missään. Vastaaviin lämpötiloihin on päästy viimeksi 1980- tai 1990-luvulla.
NAO = Pohjois-Atlantin oskillaatio on ilmastoilmiö
Se on pohjoisen pallonpuoliskon oskilloiva ilmastovaihtelu monen vuoden aikavälillä. Sitä mitataan ilmanpaine-erona Islannin ja Azorien välillä. NAO-rytmi vaikuttaa Euroopassa mm. matalapaine - korkeapaine vyöhykkeiden kulkuratoihin, tuulensuuntiin, sademääriin yms. Positiivinen NAO ohjaa matalapaineita Pohjois-Eurooppaan Välimeren sijasta. Negatiivinen NAO tuo talvella kylmää ilmaa Pohjois-Eurooppaan ja kosteutta Välimeren alueelle. Positiivinen NAO on ollut vallitseva 1980-luvulta lähtien.
Itäiset virtaukset syrjäyttivät läntiset Pohjois-Euroopassa
Pohjois-Euroopassa tavanomaisesta poikkeavaa vuonna 2010 oli Atlantilta tulevien läntisten virtausten vähäisyys. Samaa asiaa kutsutaan meteorologien terminologiassa heikoksi Pohjois-Atlantin oskillaatioksi (NAO)*.
Kosteiden ja lämpimien läntisten virtausten sijaan talvella 2009–2010 idästä ja pohjoisesta virtasi kylmää ilmaa, kesällä puolestaan erittäin lämmintä ilmaa. Loppuvuoden kylmät virtaukset olivat taas idän ja koillisen suunnasta. Ilma virtasi mantereelta ja oli sen mukaista: talvella kylmää, kesällä kuumaa.
Kesä oli erittäin kuuma Moskovan seudulla, missä heinäkuu oli 7,6 astetta keskimääräistä korkeampi. Lämpötila ylitti 2 asteella tähän mennessä mitatun korkeimman heinäkuun keskiarvon. Moskovan lämpöennätys nousi 38,2 asteeseen. Keski-Venäjällä kesä oli monin paikoin noin 5 astetta keskimääräistä lämpimämpi.
- Moskova läkähtyy helteeseen ja savuun
- Moskovassa tuhansia helteen uhreja
- Koko pohjoinen pallonpuolisko hellesäässä -kuvagalleria
Lämpöaalto Venäjällä 20-27.7.2010. Kuva: NASA, Earth Observatory.
Itäiset virtaukset aiheuttivat Suomessakin kuuman kesän
Itäisten virtausten myötä myös Suomessa kesä 2010 oli ennätyksellisen kuuma. Korkein Suomessa mitattu lämpötila on nyt Liperissä 29. heinäkuuta mitattu 37,2 astetta. Edellinen ennätys elokuulta 1914 rikkoutui 1,3 asteella. Myös kuukausikeskiarvo ylsi uuteen ennätykseen: korkein heinäkuun keskilämpötila on nyt Puumalan 23 astetta.
Koko kesän keskilämpötila oli 14,9 astetta, mikä on 1,2 astetta enemmän kuin vuosien 1971–2000 keskiarvo. Kesän keskilämpötila oli Keski-Lappia myöden tavanomaista korkeampi. Kuumien itäisten ilmavirtausten vaikutuksesta keskilämpötila poikkesi eniten tavanomaisesta Suomen kaakkoisosassa, lähes kolme astetta. Sen sijaan maamme vuotuinen sademäärä jäi hiukan alle keskiarvon.
Aasiassa kesä oli kostea – Pakistanissa miljoonat ihmiset kärsivät tulvakatastrofista
Koska kuumaa ilmaa virtasi idästä Aasian puolelta kauas länteen, virtasi sen tilalle kosteampaa ilmaa. Heinä-elokuun vaihteessa Pakistania piinanneet voimakkaat monsuunisateet ja siitä seuranneet tulvat olivat seurausta tästä. Koko monsuunikauden sademäärä oli Pakistanissa neljänneksi korkein mitatuista.
Tavallista enemmän satoi myös läntisessä Intiassa. Myös Kiinan eteläosissa tulvi monin paikoin runsaasti. Toisaalta Koillis-Intiassa ja Bangladeshissa monsuunisateet olivat vähäisimmät sitten vuoden 1994.
Päättynyt vuosikymmen lämpimin mitatuista
2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen eli vuodet 2001-2010 on Maailman ilmatieteen järjestön tilastojen mukaan lämpimin kymmenvuotisjakso, mitä koskaan on mitattu. Maapallon lämpötilan vuosikeskiarvo oli 0,46 astetta yli vuosien 1961-1990 keskiarvon. Lämpötila on noussut erityisen voimakkaasti Afrikassa, osissa Aasiaa sekä osassa arktista aluetta.
Myös Suomessa päättynyt vuosikymmen on lämpimin Ilmatieteen laitoksen mittaushistorian aikana. Tilastoja on olemassa 1840-luvulta alkaen. Vuosikymmenen aikana vuotuinen keskiarvo Suomessa oli yli 0,3 astetta korkeampi kuin seuraavaksi lämpimimmällä vuosikymmenellä, 1930-luvulla.
Vuonna 2010 sää oli poikkeuksellinen monella tapaa - vai oliko? (Prisma Studio 13.1.2011)
Eniten lämpeni Pohjois-Suomessa
Verrattuna vuosien 1971–2000 keskiarvoon sää lämpeni päättyneen vuosikymmenen aikana eniten Suomen pohjoisosassa. Lapissa keskilämpötila oli monin paikoin 1–1,5 astetta korkeampi, muualla maassa 0,5–1 astetta korkeampi kuin vertailukaudella.
Vuosikeskilämpötilat Helsingissä ja Sodankylässä (Kuva: Ilmatieteen laitos).
Vuodenajoista eniten lämpenivät talvet
Kun tarkastellaan 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä vuodenajoittain, se sijoittuu 160 vuoden jaksolla kaikkina vuodenaikoina kahden lämpimimmän vuosikymmenen joukkoon. Vertailujaksoon 1971–2000 nähden suurin poikkeama on talvien eli joulu-helmikuiden keskilämpötiloissa. Talvien 2001–2010 keskilämpötila oli Lapissa yli 1,5 astetta tavanomaista korkeampi, ja muualla maassa poikkeama oli 0,5–1,5 astetta.
Myös muiden vuodenaikojen keskilämpötila on kohonnut vuoden 1971–2000 keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi kesien keskilämpötila on vuosina 2001–2010 lähes koko maassa 0,5–1 astetta kauden 1971–2000 keskiarvoa korkeampi.
Vuosina 2006–2009 talvet olivat tavanomaista leudompia, ja talvi 2007–2008 oli koko Suomen mittaushistorian leudoin. Toisaalta talvet 2002–2003 ja 2009–2010 olivat tavanomaista kylmempiä, ja molemmat olivat harvinaisen kylmiä kauteen 1971–2000 verrattuna.
27.1.2011 Toimittaja: Maija Typpi YLE tiede, graafikko: Milla Moisio Yle.fi, World Meteorological Organization, Ilmatieteen laitos, NASA