Oma säähavaintoasema

Säätilan tutkiminen lähiympäristössä auttaa orientoitumaan opiskeltavaan asiaan. Tutkikaa viikon ajan säätä samaan aikaan päivästä esim. klo 12.00. Merkitkää tulokset taulukkoon ( Kuva 1, tulosta vaakatulostuksena, suurenna tarpeen mukaan)

Luokka-asteesta riippuen tutkittavana voi olla esimerkiksi

1. Lämpötila: mitataan samasta paikasta metrin korkeudelta maanpinnasta
2. Tuulen voimakkuus: jos koululla ei ole tuulimittaria, voi apuna käyttää oheista arviointitaulukkoa.

Tuulen nimitys	Tuulen nopeus m/s	Tuulen vaikutukset maalla
Tyyni	0,0 – 0,2	Savu nousee pystysuoraan.
Hiljainen tuuli	0,3 – 1,5	Tuulen suunnan näkee savun liikkeistä. Tuuliviiri ei käänny.
Heikko tuuli	1,6 – 3,3	Tuuli tuntuu ihoon. Puiden lehdet kahisevat. Tavallinen viiri kääntyy.
Heikonlainen tuuli	3,4 – 5,4	Puiden lehdet ja lehvät liikkuvat. Kevyt lippu suoristuu.
Kohtalainen tuuli	5,6 – 7,9	Pienet oksat heiluvat. Nostaa maasta pölyä ja irtonaisia paperinpalasia.
Navakka tuuli	8,0 – 10,7	Pienehköt lehtipuut heiluvat. Järven selällä vaahtopäitä.
Kova tuuli	10,8 – 13,8	Suuret oksat heiluvat. Tuuli suhisee sattuessaan taloihin ja kiinteisiin esineisiin
Luja tuuli	13,9 – 17,1	Puut heiluvat. Vasten tuulta kulkeminen vaikeaa
Myrskyinen tuuli	17,2 – 20,7	Katkoo puiden oksia Ulkona liikkuminen vaikeaa.
Myrsky	20,8 – 24,4	Katkoo puita. Vaurioittaa heikohkoja rakennuksia, irrottaa kattotiiliä ja särkee savupiipun hattuja
Kova myrsky	24,5 – 28,4	Kiskoo puita juurineen. Aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakennuksille. Sattuu harvoin sisämaassa
Ankara myrsky	28,5 – 32,6	Kaataa metsää. Siirtää rakennuksia. Sattuu erittäin harvoin sisämaassa.
Hirmumyrsky	yli 32,6	Tuhoaa perinpohjin rakennukset ym.

Boforeina mitattuna asteikko kasvaa asteittain tyynestä (0) hirmumyrskyyn (12).

3. Tuulen suunta: merkitkää ilmansuunnat pihalle.
4. Pilvisyys: voidaan merkitä esimerkiksi aurinkoinen, puolipilvinen, pilvinen.
5. Sademäärä: jos koululla on sademittari, mitataan vuorokauden sademäärä. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa vain, jos sataa räntää tai lunta.

(Kuva 2, tulosta ja suurenna tarpeen mukaan)

Tämän kuvan eliöt elävät Atlantin valtameressä (Kuva 3, tulosta ja suurenna tarpeen mukaan). Rakentakaa niistä ravintoketju.

• Kasviplankton on veden pienen pieniä leviä. Kasviplankton valmistaa itse ravintonsa yhteyttämällä. Eläinplankton syö kasviplanktonia tai eläinplanktonia.
• Silli syö planktonia. Silliä syövät monet suuremmat kalat, vesinisäkkäät ja linnuista mm. merikotka.
• Grönlanninhylje syö pääasiassa silliä ja turskaa. Hylkeitä voivat ravintonaan käyttää hait ja miekkavalaat. Miekkavalas syö hylkeiden lisäksi silliä, kalmareita ja merilintuja.
• Ravintoketju: plankton => silli => grönlanninhylje => miekkavalas
• Pohtikaa vielä, mitä tapahtuu kuolleille eläimille, esimerkiksi miekkavalaalle.
• Meressä elää pienten hajottajien lisäksi myös eläimiä, jotka käyttävät raatoja ravintonaan (esim. limanahkiainen).
• Etsikää lisää merieläimiä ja rakennelkaa ravintoketjuja. Mikroskooppisen pienet planktoneliöt ovat merien ravintoketjujen perusta. Ravintoketjut muodostavat yhdessä ravintoverkkoja.

1. Mistä löydät sademetsiä, jos haluat lähteä tutkimusmatkalle?
2. Luuletko tarvitsevasi sateenvarjoa? Miksi?
3. Tarvitsetko päällystakkia ja käsineitä? Miksi et?
4. Miksi sademetsässä elää niin monia kasvi- ja eläinlajeja?
5. Miksi sademetsissä ei ole neljää eri vuodenaikaa?

Tehtävä: Sademetsän kerrokset

Sademetsän kasvit elävät eri kerroksissa. Samoin eläimet ovat sopeutuneet hankkimaan ruokaa ja suojaa juuri tietyistä kerroksista. Tätä sademetsän kerroksellisuutta voi havainnollistaa oppilaiden kanssa.

• Rajaa pieni alue (2m x 2m) luokasta. Aseta alueen reunoille tuoleja. Lapset asettuvat tuolien eteen. Yhdessä havainnollistetaan sademetsän kerrokset

1. Ylimmät latvat

Kun seisotte tuolien edessä ja nostatte kädet ylös, olette kuin sademetsän kaikkein korkeimmalle kasvavat puut. Niiden latvat ylettyvät kaiken yläpuolelle aina 35 - 46 metrin korkeuteen. Puissa on suhteellisen pienet lehdet. Esimerkiksi tukaanit ovat tässä kerroksessa eläviä lintuja.

2. Peittävä latvakerros

Istuutukaa tuoleille. Ojentakaa kätenne alueen sisäpuolelle. Olette sademetsän puiden peittävä latvakerros, joka lehvistöllään varjostaa alempia kerroksia. Tämän kerroksen puut ovat 20 - 30 m korkeita ja saavat paljon valoa ja sadetta. Useimmat kasvit ja eläimet elävät tässä kerroksessa.

3. Pienet puut

Asettukaa istumaan jalkojenne päälle tuolien eteen. Nyt olette sademetsän kolmas kerros. Tässä kerroksessa kasvaa paljon pieniä puita. Ne ovat noin 4.5 metriä korkeita. Puilla on pitkät, suuret lehdet. Mistä se johtuu?

4. Pohjakerros

Menkää kokonaan lattialle. Tässä alimmassa kerroksessa on hyvin kosteaa, mutta valoa on vähän. Juuri valon puute rajoittaa kasvien määrää. Monet saniaiset viihtyvät kosteassa ja hämärässä. Metsän reunamilla ja aukkokohdissa kasvillisuus on kuitenkin rehevää. Tässä kerroksessa elää monia hyönteislajeja.

• Kuvittele, että lennät lentokoneella sademetsän päällä. Kerro, mitä näet.
• Kuvittele, että seisot keskellä sademetsää. Kuvaile, miltä se voisi tuntua.

Tehtävä: Terveisiä sademetsästä-näyttely

Sademetsien tuotteet ovat suomalaisillekin tuttuja. Kootaan näyttely alunperin sademetsistä tuoduista tuotteista.

Näyttelyyn sopii esimerkiksi:

• kaakao
• ananas
• banaani
• sitruuna
• appelsiini
• karambola
• cashewpähkinä
• maapähkinä
• neilikka (mauste)
• muskotti
• inkivääri
• kaneli
• vanilja
• pippuri
• kärsimyskukka
• vinolehti
• sädekaisla
• kukka-ananas
• flamingonkukka
• pitsilehti
• orkideat
• monet saniaiset esim. hirvensarvisaniainen
• myös puunäytteitä (esim. mahonki) ja kumia voidaan tuoda

Lisäksi kannattaa mainita, että monet lääkeaineet ovat peräisin sademetsien kasveista.

Koulujen pihat eivät välttämättä ole varsinaisia vihreitä keitaita, vaikka toki sellaisiakin on. Onneksi kuitenkin jokaisella pihalla kasvaa ainakin muutama puu. Ne ansaitsevat erityishuomiota, suojelua ja kummeikseen oppilaita. Ne ovat myös hyviä tutkimuskohteita kaikkina vuodenaikoina.

1. Oppilaat tutustuvat kaikkiin koulupihan puihin ja opettelevat tunnistamaan ne.
2. Käytännön karttaopiskelua harjoitellaan, kun puiden sijainti merkitään pihakarttaan. Jokaiselle puulajille keksitään oma karttamerkki.
3. Eri puulajien määrää voidaan kuvata graafisesti (pylväsdiagrammi).
4. Oppilaat, oppilasryhmät valitsevat oman nimikkopuun. Tästä nimikkopuusta etsitään tietoja ja tehdään aika ajoin havaintoja omaan puukirjaan.
5. Oman nimikkopuun runkoa voi tunnustella silmät kiinni, jotta se tulee oikein tutuksi. Rungon pintaa voi tutkia piirtäen (frottage).
6. Vuodenaikojen vaihtelua on hyvä seurata tutkimalla, mitä muutoksia nimikkopuussa näkyy.

Ympäristön äänet

Melulla tarkoitetaan kaikkia vastenmielisiä ääniä. Melun kokeminen on hyvin yksilöllistä. Toiset pitävät meluna ääniä, joita toiset voivat pitää esimerkiksi musiikkina. Voimme kokea äänet eri tilanteissa eri tavalla. Joskus melkeinpä mikä tahansa ääni voi ärsyttää, kun joskus emme pane merkille voimakkaitakaan ääniä.

Tässä äänitutkimuksessa (Kaavio 1, tulosta ja suurenna tarpeen mukaan) oppilaat käyttävät asteikkoa 1-5. Se perustuu pitkälti kuulijan kokemukseen. Tutkimusaika voi olla n. 10-15 minuuttia. Tutkimuspaikkana voi olla eri paikat koulun läheisyydessä. Asteikko voidaan varmuuden vuoksi käydä yhdessä läpi. Desibelimittaria ei tarvita, mutta toki sitä voi käyttää, jos sellainen on.

Linkkejä:

Taustatietoja eri energianlähteistä, energian säästämisestä ja sähköturvallisuudesta sekä lisälinkeistä:

• http://www.motiva.fi
• http://www.energia.fi
• http://www.tukes.fi/sahkoturvallisuus/
• http://forest.sll.fi/energia/index.html

Lintujen muuton tarkkailu

Muuttoa voidaan tarkkailla yhdessä, jolloin suuri seurantalomake voidaan kiinnittää luokan seinälle. Myös päivälehdistä voi leikata muuttoa koskevia luontouutisia yhdessä tutkittavaksi.

Kevätseurantaa varten voi tilata kevätseurantakortteja Luonto-Liitosta (09-630 300, fax 630 414). Lasten luontolehti Sieppo julkaisee omaa lasten kevätseurantaa. Kummassakin seurannassa kirjataan havaintoja sekä kasveista että eläimistä.

Linnun nokka kertoo sen ravinnosta

Lintujen nokat ovat hyvin erimuotoisia. Erilaiset nokat soveltuvat erilaisen ravinnon hankintaan.

Mikä näistä kuvan nokista sopii (Kuva/linnut, tulosta ja suurenna tarpeen mukaan )

• lihan repimiseen saaliseläimestä?
• kukkien meden imemiseen?
• siementen kaivamiseen käpyjä hakkaamalla?
• kasvien keräämiseen veden pohjasta?

Tutkikaa lisää lintujen nokkia ja ottakaa selville tutkimanne linnun ravinto.

Tutkimuskohteena voi olla koulun lintukokoelmat, lintukirjat ja luonnossa havaitut tutut linnut.

Missä mato viihtyy?

Suomessa elää 14 eri lierolajia. Yleisimpiä ovat onkiliero, tunkioliero, metsäliero, peltoliero, siniliero ja suurin lieromme kastemato eli kasteliero.

Lierot viihtyvät maan alla pimeässä ja kosteassa. Auringonvalo ja kuivuus ovat niille kuolemaksi. Liiallinen kosteuskin voi tehdä niiden olon tukalaksi. Jos rankkasade täyttää matojen käytävät vedellä, jossa on liian vähän happea tai liikaa hiilidioksidia, nousevat ne maan pinnalle.

Madot eivät viihdy happamoituneessa maassa. Maaperän happamuutta voidaan tutkia seuraavan kokeen avulla.

Tarvitset: matalan muoviastian puutarhamultaa sitruunan palan pahvia muutaman kastemadon

Toimi seuraavasti:

• Täytä astia mullalla. Kostuta multaa sopivasti, jos se on kuivaa.
• Laita keskelle pahvi.
• Tee pahvin toisella puolella oleva multa happamaksi puristamalla mullan sekaan sitruunan mehu.
• Poista pahvi.
• Laita kastemadot multaan.
• Tutki seuraavana päivänä, mihin madot ovat asettuneet.

Tee koe uudestaan, mutta laita nyt toiselle puolelle kukkamultaa ja toiselle puolelle vilkkaasti liikennöidyn tien pientareelta otettua maata. Tutki taas, mihin madot asettuvat. Mitä voit päätellä?

Palauttakaa lierot omaan elinympäristöönsä. Niillä on tärkeä tehtävä luonnossa.

Linkkejä:

Taustatietoa kierrätyksestä, jätteiden hyötykäytöstä, kompostoinnista, ongelmajätteistä sekä lisälinkkejä:

• http://www.vyh.fi/ym/ym.html
• http://www.ytv.fi
• http://forest.sll.fi/kierratys/index.html

Roskatutkimus

Jokainen voi pitää huolta ympäristöstään. Viihtyisä ympäristö on roskaton.

Tarkkaillaan oman lähiympäristön siisteyttä / roskaisuutta (Kuva 4, suurenna ja tulosta tarpeen mukaan)

Takaisin sivun alkuun