2/5 Kasvupaikka

Kasvien vaatimukset kasvumaan maalajin, ravinteisuuden, happamuuden, kosteuden ja ilmavuuden suhteen ovat erilaiset. Jäykässä savimaassa, kosteassa turpeessa tai karussa harjunrinteessä menestyvät luontaisesti aivan eri kasvit.
Ja jo suhteellisen pienessäkin pihassa saattaa olla varsin erilaisia alueita.

Siispä kannattaa maaperän laadun mukaan valita oikeat kasvit oikeaan paikkaan.
Perusmaalajityypin keinotekoinen muuttaminen vaatii jatkossa huomattavasti enemmän hoitoa.

Maan happamuus ja ravinnetila
Useimmat koristekasvit viihtyvät lievästi happamassa maassa, jonka pH on 6-6,5.
Silloin ravinteet ovat kasveille käyttökelpoisimmassa muodossa.

Monet havukasvit, alppiruusut, atsaleat, hortensiat sekä kotoiset varvut kuten kanerva, mustikka ja suopursu viihtyvät kuitenkin paremmin happamassa maassa pH-luvun ollessa jopa alle 5,5. Täysin päinvastaisia - kalkinsuosijoita - ovat esimerkiksi kellokukat, pionit ja kuusamat sekä monet kivikkokasvit.

Maaperämme pH on yleensä turhan alhainen, maa on hapanta ja näin ollen tarvitaan säännöllistä ylläpitokalkitusta muutaman vuoden välein.
Mitä savisempaa maa on, sitä enemmän kalkkia se useimmiten vaatii. Jos taas kastematoja on runsaasti, on se merkki siitä, ettei maa ole liian hapanta. Ja jos puutarhamaassa kasvavat hyvin vaikkapa nokkonen, vesiheinä ja vuohenputki, on maaperä hyvässä kasvukunnossa sekä ravinteiltaan että pH:ltaan.

Kompostointi
Kompostimulta parantaa maan humuspitoisuutta. Keväällä se on käyttökelpoista lannoitteena ja muutaman sentin kerros kasvien tyvellä estää myös maan kuivumista ja rikkaruohojen kasvua. Taimien ja kukkasipulien istutuksessa sitä voi käyttää maanparannusaineena, koska se sisältää oikeassa suhteessa kasvien tarvitsemia ravinteita ja hivenaineita sekä edistää juurten kasvua.

Myynnissä on monenlaisia kompostoreja, joihin voi laittaa myös ruuantähteitä. Sellaisen lisäksi voi itse rakentaa kompostikehikon puutarhasta kasvukauden mittaan tulevaa kasvinjätettä varten. Monessa kunnassa on erilaisia kompostointiin liittyviä määräyksiä, jotka on syytä tuntea. Ja neuvontaakin on tarjolla, esimerkiksi YTV:n julkaisemassa Kompostinhoitajan oppaassa on tietoa myös puutarhajätteen kompostoinnista.

Paikalliset kasvuolosuhteet
Maaperän lisäksi kasvien viihtyvyyteen vaikuttavat kasvupaikan monet muutkin ominaisuudet: valo, varjo, tuulisuus, räystäänalustan kuivuus ja auringonpaahde, hiekkaisen rinnetontin kuivuminen ja savisen tasamaatontin kosteus.
Vääriin paikkoihin istutettuja kasveja saattaa toki olla mahdollista vielä myöhemmin siirtää, mutta kasvupaikan olosuhteiden tunnistaminen säästää kotipuutarhurin monelta harmilta.

Yhtenä esimerkkinä paikallisten kasvuolosuhteiden huomioimisesta on Helsingin Roihuvuoreen entiseen kivilouhokseen rakennettu japanilaistyylinen puutarha. Mäntyjä, pihlajia ja katajia on täydennetty karuun kasvupaikkaan tyytyvillä kotimaisilla lajeilla ja pohjoisiin oloihin sopivilla japanilaisilla kasveilla ja japanilaistyylisillä rakennelmilla.

Japanilaisen puutarhakäsityksen luonnonläheisyys sopii kotoisiinkin pihoihimme. Yhteistä meille ovat vuodenaikojen selkeät vaihtelut, kukkivat hedelmäpuut keväisin, syksyinen ruska. Talvea koristavat havut ja muut ainavihannat kasvit.
Japanilaisen puutarhan tärkeitä elementtejä ovat hiekka, kivet, kallio, vesi ja sammalet - ja niitähän myös meillä Suomessa toki riittää.

[Etusivu]   [Pihan suunnittelu]  [Kasvupaikka]  [Kasvien alkuperä]  [Koristekasvit]  [Koristetarhan vuosi]