5/5 Koristetarhan vuosi

Kevät
Suomi on pitkä maa. Siinä vaiheessa kun Etelä-Suomen puutarhoissa jo päästään ulkotöihin, on pohjoisemmassa usein vielä täysi talvi. Joka puolella kuitenkin riittää kotipuutarhureille kiireitä.

Kevät on erityisesti sipulikukkien aikaa. Usein kuitenkin unohtuu, että nekin tarvitsevat vuotuista lannoitusta ja monasti myös kastelua jo kukinta-aikana. Pitkällejalostettujen sipulikukkien kuihtuneet kukkavarret on myös syytä poistaa, jotta kasvit jaksaisivat kerätä mahdollisimman paljon ravintoa sipuleihinsa seuraavaa vuotta varten.

Kesä
Aina turhan lyhyeltä tuntuvan kesän mittaan pitäisi sitten päästä nauttimaan puutarhan eteen tehdystä työstä ja vain ihailla kaikkea kaunista.

Sen paremmin siihen jää aikaa, mitä enemmän puutarhassa on vapaastikasvavia aidanteita leikattavien pensasaitojen tilalla, yhtenäisiä istutusalueita keskelle nurmikkoa yksittäin istutettujen puiden ja pensaiden sijaan. Maanpeitekasveja puiden, pensaiden ja perennojen juurilla pitämässä rikkaruohoja loitolla, runsaasti katveisemmissakin paikoissa viihtyviä luonnonkasveja ja vanhoja maatiaisperennakantoja, aurinkoisemmilla paikoilla vuodesta toiseen itsekseen kylväytyviä kesäkukkia.
Ja mitä selvemmin nurmikko ja istutusalueet on rajattu toisistaan, sen helpommalla hoitotöistä selviää.

Syksy
Puutarhan kevätkiireet helpottuvat huomattavasti, jos osan töistä tekee jo syksyllä. Syyssiivousten kanssa ei silti pidä liioitella. Kaikkia yksivuotisten kasvien ja perennojen kuihtuneita kukkavarsia ei tarvitse leikata syksyllä, ainakin osan voi jättää maatumaan kasvupaikalleen, keräämään lunta juurakoiden suojaksi ja koristamaan talvista puutarhaa.
Myöskään lehtiä ei kannata haravoida kovin tarkkaan, korkeintaan isokokoiset ja kovat vaahteran ja tammen lehdet. Ja nekin voi ajaa ensin silpuksi ruohonleikkurilla, koska silloin ne maatuvat kompostissakin huomattavasti paremmin.

Talvi
Jos puutarhaan on valittu talvenkestäviä, kasvupaikan olosuhteisiin sopivia lajeja, ei talvisuojauksia niinkään tarvita. Paksu ja kuohkea lumipeite riittää useimmille kasveille. Pienille havukasveille, alppiruusuille ja ainavihannille maanpeitekasveille kriittisin hetki on usein vasta keväällä, kun nämä paljastuvat lumen alta. Aurinko lämmittää jo ja herättää suojattoman kasvin maanpäälliset osat haihduttamaan, vaikka juuret ovat vielä jäisessä maassa. Kasvien menehtyminen ei useinkaan johdu talven pakkasista vaan keväisestä kuivumisesta.

Pihapiirin kauneudesta kannattaa nauttia kaikkina vuodenaikoina. Talvella lunta vasten korostuvat värikkäät versot, runkojen muoto, havukasvit ja muut ainavihannat. Ja talvella onkin sitten myös mainiosti aikaa seuraavaa kasvukautta suunniteltaessa tutkia puutarhakirjoja ja -lehtiä, selata omia muistiinpanoja, nettisivuja sekä vastailmestyneitä siemen- ja taimimyymälöiden luetteloja.
Kunnes taas seuraava kevät kaikkine kiireineen ja odotuksineen on meillä kotipuutarhureilla käsillä.