Normandia on Ranskan historiallinen maakunta, ja se on saanut nimensä normanneilta, joiden päällikölle Rollolle Ranskan kuningas Kaarle Yksinkertainen, Charles III le Simple, luovutti Normandian läänityksenä vuonna 911. Seuraavalla vuosisadalla (1066) Normandian herttua Vilhelm Valloittaja, Guillaume le Conquérant, valloitti jopa Englannin, ja sittemmin Normandiaa hallitsivat vuoronperään ranskalaiset ja englantilaiset, kunnes se vuonna 1468 liitettiin Ranskan kuninkaan alaisuuteen. Normandia on ollut sotatantereena myöhemminkin. Toisen maailmansodan loppuhetket alkoivat Normandian rannikolla, kun liittoutuneet 6. kesäkuuta 1944 tekivät sinne onnistuneen maihinnousun, joka ensin johti verisiin taisteluihin ja sittemmin Ranskan ja Euroopan voittoon natsi-Saksasta. Normandian länsiosa on maatalousvaltaista: seudulla kasvatetaan maitokarjaa maitotaloustuotteiden (juusto, voi) valmistusta varten, hedelmäpuita, vihanneksia, viljaa sekä lihakarjaa ja siipikarjaa. Normandian kahtia jakava Pays d'Auge on Touques- ja Dives-jokien välissä sijaitseva vehreä laakso, jossa kasvatetaan karjaa ja omenapuita ja josta ovat kotoisin niin Normandian kuuluisimmat juustot camembert, livarot ja pont-l'évêque kuin vähintään yhtä kuuluisat omenajuomat siideri, pommeau ja calvados. Itäosassa, erityisesti Seine-joen alajuoksulla ja Rouenin ja Le Havren kaupunkien ympäristössä, on enemmän teollisuutta: öljynjalostusta sekä mekaanista, kemian, elintarvike- ja tekstiiliteollisuutta. Normandiassa on kolme ydinvoimalaa. Rannikolla pienempiä kauppasatamia, rantalomakaupunkeja (Cabourg, Deauville, Honfleur, Fécamp, Le Tréport) sekä suosittuja matkailukohteita kuten Mont-Saint-Michelin keskiaikainen luostarisaari. Normandian upeat maisemat ja viehättävät rannikkokaupungit ovat olleet myös taiteilijoiden suosikkikohteita. Honfleurissä syntynyt Eugène Boudin maalasi paljon kotikaupunkiansa ja houkutteli seudulle useita muitakin viime vuosisadan merkittäviä taiteilijoita, joita sittemmin seurasivat mm. impressionistit.
|
