Moskovan kisoja voidaan pitää kiistatta sosialismin näytöksenä. Kisoissa oli selvästi näkyvissä maailmanpoliittinen tilanne, ja se vaikutti aina tulosluetteloihin asti.

Kisoja varjosti Neuvostoliiton puuttuminen Afganistanin sisällissotaan. Yhdysvallat ja erityisesti presidentti Jimmy Carter ryhtyivät järjestämään boikottia kisoja varten, ja olympialiike rakoili. Välillä näytti, että niin USA kuin Länsi-Saksa, Japani, Italia, Ranska ja Englanti jäisivät kokonaan kisoista pois.

KOK:n puheenjohtaja lordi Killan vetosi päättäjiin, jotta nämä pitäisivät politiikan ja urheilun erillään. ”Vain urheilun avulla kansakunnat voivat tällaisena aikana kohdata toisensa.” Suomen kanta boikottiin oli selvä: Suomi on mukana.

Lopulta kisoista jäi pois 60 maata, niistä suurimpina USA, Kanada, Japani, Kiina ja Norja. Mm. Ison-Britannian ja Australian urheilijat saivat halutessaan osallistua kisoihin.

Carter ilmoitti onnistuneensa, sillä ”Moskovan kisoilla ei ole olympialaisten arvoa”. Olympiaisännät sen sijaan ilmoittivat: ”boikotti epäonnistui, me järjestimme täysipainoiset olympialaiset”.

Itse kisojen keskiössä oli V. I. Leninille omistettu yleisurheilustadion. Lenin-stadion isännöi yleisurheilun lisäksi avajaisia ja päättäjäisiä, ratsastusta ja jalkapallon loppuottelua. Isännät hallitsivat stadionin tuuliolot ja portit aukenivat mystisesti aina, kun neuvostoliittolaisheittäjä oli keihäspaikalla auttaen tämän keihästä lentämään sopivassa vastatuulessa vastustajien tuloksia pidemmälle. Myös kiekonheitossa järjestäjät auttoivat omansa voittoon, tällä kertaa mittamiesten arviointivirheellä.

Sosialismin isä näkyi myös muissa kisapaikkojen nimissä: pienellä Lenin-stadionilla kisattiin lentopallossa ja Lenin-altaassa vesipallossa. Yhteensä kisapaikkoja oli lähes 30. Purjehduskilpailut järjestettiin Tallinnan edustalla, Piritassa.

Moskovassa urheilijoille järjestettiin sukupuolitesti, jonka avulla käännytettiin pari ”herrasmiestä” naisten lajeista. Ilmeisesti kysymys oli mieshormonien liiallisesta nauttimisesta. Kisoissa ei löydetty yhtään positiivista doping-näytettä. Yhden näkemyksen mukaan tämä johtui ennen kaikkea isäntien yhteiskuntajärjestelmästä.

Boikotti kasvatti suomalaisten mitalisaalista. Pertti Karppinen oli suurin kultamitaliehdokas jo muutenkin ja voitti toisen perättäisen kultansa. Sen sijaan vasta 18-vuotiaasta Tomi Poikolaisesta tuli nuorin kesälajien olympiavoittoon yltänyt suomalaisurheilija. Esko Rechardt voitti Tallinnan vesillä käydyn olympiapurjehduksen ja toi ensimmäisen lajin kultamitalin.

Päivi Meriluodon pronssi jousiammunnassa sen sijaan oli naisten ensimmäinen kesäkisamitali sitten 1952.

Boikotin ansiosta kisoissa esiintyi myös Suomen jalkapallojoukkue, joka ei tosin päässyt alkulohkoa pidemmälle.

Tiesitkö että...

... Boikotista huolimatta kisoissa tehtiin peräti 36 maailmanennätystä, mikä on yksi enemmän kuin neljä vuotta aiemmin Montrealissa.

... Muutamat Euroopan maat ehdottivat kansallislauluista ja lipuista luopumista, jotta kisoihin ei syntyisi liiallista kansalliskiihkoa herkkänä aikana. Osa kilpailijoista olikin mukana olympialipun alla, eivätkä maansa tunnuksin.

... Kisoja boikotoineiden Sveitsin ja Belgian nimikilpiä ja olympialippuja kantoivat avajaisissa järjestäjien hankkimat palkkasoturit.

... Avajaisissa vapautettiin 5000 valkoista kyyhkystä.

... Zimbabwe voitti maan ensimmäisen ja tähän asti ainoan olympiakultamitalin, kun maan naisten joukkue voitti maahockeyturnauksen.

... Ison-Britannian Sebastian Coe hävisi maanmiehelleen Steve Ovettille tiukan kamppailun 800 metrillä, mutta päätti 1500 metrillä Ovettin 42 kisan mittaisen voittoputken.

... Valio toimitti kisoihin yli 800 tonnia maitotuotteita

Suomalaiset
3 kultaa, 1 hopea, 4 pronssia

Kultaa

Soutu, yksiköt
Pertti Karppinen

Purjehdus, luokka Finnjolla
Esko Rechardt

Jousiammunta
Tomi Poikolainen

Hopeaa

10 000 m
Kaarlo Maaninka

Pronssia

5000 m
Kaarlo Maaninka

Kreikk. -room. paini, 74 kg
Mikko Huhtala

Purjehdus, luokka 470
Jouko Lindgren - Georg Tallberg

Jousiammunta
Päivi Meriluoto