Suora

  • Ampumahiihdon MC: Miesten takaa-ajokilpailu
  • Pikaluistelun Maailmancup: Astana
  • Salibandy MM: FIN - SUI
  • Salibandyn MM: FIN-SUI
  • Urheiluilta: Urheilupaikkarakentaminen
  • Jalkapallon Mestarien liigan makasiini
  • Pikaluistelun MC
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Extreme-urheilua
  • Urheiluruutu

Laaja selvitys paljastaa SM-liigaseurojen surkean tilan – paikoin surkuhupaisaa huseeraamista

Yle Urheilun ja Talouden toteuttama laaja selvitys paljastaa, kuinka liigaseurojen talous on kurjistunut viime vuosina. Seurayhtiöt ovat tehneet tappiota yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Tappiokierrettä ei pelasta edes keskimäärin 900 000 euron seurakohtainen televisiointikorvaus.

urheilu
Jääkiekko yleinen kuvitus
Tomi Hänninen

Jääkiekon SM-liiga on Suomen merkittävin urheilubrändi. Liigan ympärillä kohistaan vuosittain, ja sarjassa liikkuu rahaa kymmeniä miljoonia euroja. Liikevaihdoltaan SM-liiga on merkittävää liiketaloudellista toimintaa, mutta kannattavuudeltaan heikkoa.

SM-liiga tarvitsee taloudellisesti menestyäkseen näkyvyyttä, fanien kiinnostusta ja hyvää brändiarvoa. Sarjan toimintaa ylläpitää Jääkiekon SM-liiga Oy. Sarjassa pelaavat joukkueet ovat osakeyhtiöitä, ja ne kaikki omistavat liigaosakkeen.

Vuonna 2009 liigaosakkeen hinta oli 1,5 miljoonaa euroa. Hintaa perusteltiin muun muassa urheilusarjan brändiarvolla ja otteluiden tv-tuloilla.

Viime vuonna viimeinen mohikaani, HPK edustusjääkiekko ry yhtiöitettiin HPK kiekkoilun tuki Oy:n kanssa osakeyhtiöksi nimeltä HPK Liiga Oy. SM-liiga oli päätetty muuttaa suljetuksi sarjaksi. Liigaa laajennettiin kovan kohinan saattelemana antamalla sarjapaikka ensiksi Vaasan Sportille ja sitten Kouvolan KooKoolle. Ensi vuonna liigaa nähdään myös Mikkelissä, kun Jukurit nousee SM-liigaan. Osakeyhtiönä Jukurit on koko toimintansa ajan tehnyt vain ja ainoastaan tappioita.

Onko paikka liigassa eli liigaosakkeen omistaminen sitten paikka auringossa? Kyllä ja ei.

Taloudellisessa mielessä paikka SM-liigassa näyttää pikemminkin lupaavan tappioita. Yle Urheilun ja taloustoimituksen tekemän selvityksen perusteella valtaosa liigaseuroista tekee vuodesta toiseen tappiota.

Valtaosa seuroista pysyy pystyssä vain, koska niiden omistajat tai taustatahot tukevat toimintaa taloudellisesti. Ylen selvityksessä käytiin läpi laajasti myös yhtiöiden kaupparekisteriin toimittamia asiakirjoja, kuten hallitusten kokousten pöytäkirjoja.

Näiden pohjalta piirtyy karu kuva seurojen johtamistavoista. Osa seuroista tekee hyvää tulosta ja rakentaa huolella toimintaansa – mutta joukkoon mahtuu myös monenkirjavaa ja suorastaan surkuhupaisaa huseeraamista.

Tällä kaudella Espoon Blues ajautui konkurssiin partaalle, kun vauraiden kiekon ystävien halukkuus tukea seuraa lakkasi. Blues ei ole ainutkertainen tapaus. Tulevia mahdollisia kriisiseuroja riittää SM-liigassa useita.

Televisiointituotot eivät pelasta, kun elää yli varojen

Syy liigayhtiöiden jättitappioihin on yksinkertainen: seurat elävät yli varojensa. Tulot eivät vastaa menoja. Seurojen toimintaa pyörittävien yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi aina kauteen 2013–2014 saakka.

Huippuvuotena liigaseurojen liikevaihto nousi yli 90 miljoonaan euroon. Sitten Jokerit pakkasi kassinsa ja lähti pelaamaan kiekkoa itäisen naapurin KHL-sarjaan. Jokerit oli liigan suurseura, joten sen jättämä lovi oli iso – monessakin mielessä. Jokerit keräsi väkeä paitsi kotipeleihinsä myös vierasotteluihin. Viime kaudella liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 85 miljoonaa euroa, josta puuttuu vielä HPK edustusjääkiekko Ry:n tilinpäätös.

Yhtiöt elävät jatkuvasti yli varojensa, joka kertoo operatiivisen toiminnan mittavista ongelmista. Vuosittain keskimäärin reilun 900 000 euron seurakohtainen televisiointikorvaus sisältyy yhtiöiden liikevaihtoon, joten sekään ei ole pelastanut liigayhtiöitä talousvaikeuksilta.

Seurojen taloutta voi arvioida katsomalla yhtiöiden katetta tai käyttökatetta. Tämä tarkoittaa erotusta, joka syntyy kassaan virranneesta rahasta eli käytännöstä liikevaihdosta ja toiminnan pyörittämiseen kuluvista kustannuksista. Erotuksen jälkeen jäävällä rahalla pitäisi pystyä maksamaan esimerkiksi rahoituskustannukset ja verot sekä tekemään poistoja. Katetta ei seuroille jää harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Seuroista Rauman Lukko, Tampereen Ilves, Espoon Blues ja ensi kaudeksi liigaan nouseva Mikkelin Jukurit ovat porskuttaneet viimeiset vuodet ilman minkäänlaista kulukuria. Seurojen toiminnasta vastaavat yhtiöt ovat eläneet yli varojensa viisi peräkkäistä vuotta.

Huolestuttavaa liigan kannalta on suunta, johon seurat ovat matkalla. Esimerkiksi kaudella 2010–2011 liikevaihdosta jäi toimintakustannuksien jälkeen vielä seitsemälle liigaseuralle rahaa kassaan. Mestarijoukkue HIFK:lle sitä jäi ylivoimaisesti eniten, 857 000 euroa. Oulun Kärpille katetta kertyi vain 5 000 euroa.

Kahden edellisen kauden aikana yli puolet liigaseuroista käytti enemmän rahaa toimintaansa kuin kassaan virtasi tuloja. Toimintakustannuksien jälkeen kaudella 2013–2014 rahaa kassaan muiden kustannuksen kattamiseen jäi vain SaiPalle, Tapparalle, Oulun Kärpille, hetkellisesti Lahden Pelicansille sekä Porin Ässille. KHL:ään siirtyneen Jokereiden katetappio oli peräti yli kolme miljoonaa euroa.

SM-liigan perustavanlaatuisista talousongelmista kertoo sekin, että viimeisen viiden vuoden aikana parhaimpinakin vuosina liiketulosprosentit ovat olleet negatiivisia kuudella yhtiöllä. Kahden viime kauden aikana yhtiöitä on jo kahdeksan. Yritystoiminnassa negatiivinen liiketoimintaprosentti kielii juuri toiminnan operatiivisista ongelmista.

20 miljoonan tappiot kukoistavalla toimialalla?

Kun katteet ovat miinuksella, on tuloskin sitä rumempi.

Viiden viime vuoden aikana liigaseurojen yhteenlaskettu varsinaisen toiminnan tulos oli tappiolla yli 20 miljoonaa euroa. Kahden viime vuoden ajan yhdeksän liigayhtiötä on tehnyt tappiota. Kaudella 2013–2014 tappioita syntyi noin 8,2 miljoonaa euroa ja viime vuonna yli 6 miljoonaa euroa.

Yhtiöiden talouden kehityskulku on hätkähdyttävä, sillä niiden valossa vain kolmen yhtiön liiketoiminta selvityksessä olleesta 14 liigayhtiöstä on aidosti kannattavaa. Nämä yhtiöt ovat Liiga-SaiPa Oy, Oulun Kärpät Oy sekä Oy HIFK-Hockey Ab. Näiden yhtiöiden lisäksi HC Ässät Pori Oy on tehnyt hyvää tulosta aina viime kauteen saakka, jolloin tulos heikkeni merkittävästi ja jäi tappiolle 393 000 euroa.

Ässät aloitti samalla tilikaudella Isomäen jäähallin peruskorjaus- ja laajennusurakan, jonka kustannukset ovat porilaisseuralle 4,65 miljoonaa euroa. Samalla jo valmiiksi heikko oman pääoman tuottoaste tippui viiden vuoden aikana ennätysalhaiseksi eli -34,6 prosenttiin.

Minkälaisia tappioita muut yhtiöt ovat tehneet, ja kuinka toiminnan jatkaminen on edes mahdollista?

Selvitys paljastaa, että viiden vuoden aikana täysin vääristyneesti ja ilman minkäänlaista kulukuria ovat toimineet Rauman Lukko Oy sekä Espoon Bluesin taustayhtiöt Carneval Sports Oy ja Jääkiekko Espoo Oy.

Lukon toiminta on ollut tappiollista joka vuonna, ja sen ylläpito olisi mahdotonta ilman rikasta omistajaa, Contineo Oy-konsernia. Omistaja on kuitannut viiden vuoden aikana syntyneet yli 6,3 miljoonan euron tappiot tilinpäätöksessä plussalle laillisen konserniavustuksen avulla.

Konserniavustuksella tarkoitetaan voiton jakoa, jolla on kuitattu Rauman Lukon jopa yli miljoonan euron vuosittaisia tappioita.

Espoon Bluesin yhteenlasketut tappiot ovat vieläkin suuremmat eli yhteensä yli 7 miljoonaa euroa. Bluesin ongelmat kärjistyivät, kun Jääkiekko Espoo Oy:n taustalla ei enää ollutkaan miljonääri Jussi Salonojan kaltaista rahoittajaa vuosittaisten jättitappioiden kuittaajana.

TPS:n kohdalla viiden vuoden tulos on tappiolla yli 2,3 miljoonaa euroa. Hallihanketta puuhaava Tampereen Tapparan toiminnasta vastaava Tamhockey Oy on tehnyt viiden vuoden aikana tappiota 718 000 euroa.

Vuosi toisensa jälkeen kannattamattomasti toimivan Ilveksen tappiot ovat yli 2,2 miljoonaa. Kuopiolainen KalPa teki vain kaudella 2011–2012 positiivisen tuloksen. Neljän vuoden heikon tuloksen vuoksi, KalPaa rasittavat yhteensä liki 1,5 miljoonan tappiot. Saneerausohjelman päättymisen vuonna 2012 jälkeen Lahden Pelicans on tehnyt tappiota yhteensä 152 000 euroa. Liigassa menestymään tottunut JYP puolestaan on kärsinyt viimeiset kaksi vuotta heikosta kannattavuudesta, ja seuran yhteenlaskettu tulos on tappiolla 121 000 euroa.

Tämä kertoo koko SM-liigan toimialan tilanteesta, vaikka samaan aikaan Jääkiekon SM-liiga Oy tekee hyvää tulosta.

Liigan kriisipesäkkeet

Yhtiöiden taustoja ja tilinpäätöksiä tarkastellessa kokonaiskuva liigan taloudellisesta tilanteesta on selvä. Ilman rikkaita omistajia liki kaikki liigayhtiöt olisivat konkurssissa. Seurojen toimintaa rahoitetaan varakkaille yrittäjille ja aivan tavallisille ihmisille kohdistetuilla osakeanneilla, pääomalainoilla, vaihtovelkakirjoilla.

Osakeyhtiölakia rikotaan, kun oman pääoman menetyksiä ei ilmoiteta kaupparekisteriin, tasetta parannellaan keinotekoisesti ja huonoa tulosta peitellään arvonkorotuksilla. Konserniavustuksilla, jos sitä on saatavilla, kuitataan tappioita. Yhtiön toimintakyvyn lähestyessä loppuaan perustetaan uusien sijoittajien voimin uusi yhtiö uudella osakepääomalla.

Yrityksen menestystä mitataan tiivistetysti kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvuilla. Kun urheiluliiketoiminnassa sisään tuleva raha riippuu paljon joukkueen menestyksestä ja liikevaihto vaihtelee, on tärkeää, että yhtiöllä on riittävästi omaa rahaa pankissa tappioiden kattamiseksi. Tappiot pienentävät ja syövät tätä omaa pääomaa, joka on yrityksen puskuri mahdollisia tulevia tappioita vastaan.

Kaudella 2010–2011 omat pääomat, eli koko yritystoiminnan jatkuvuuden ja kestävyyden perusjalkakivi, oli menetetty peräti neljällä taustatoimijalla. Vielä tuolloin yhdistyksenä toimineen HPK-Edustusjääkiekko ry:n oman pääoman vaje oli 1,1 miljoonaa, Ilves-Hockey Oy:n 509 000 euroa, Liiga-SaiPa Oy:n liki 1,2 miljoonaa sekä Espoon Bluesin Carneval Sports Oy:n 8,4 miljoonaa.

Näistä SaiPalla, HPK:lla ja Ilveksellä omat pääomat olivat menetettyinä peräti kolmen vuoden ajan. Blues yritti päästä tappiokierteestä, kun Jussi Salonoja myi seuran. Toimintaa jatkoi uusi yritys, Jääkiekko Espoo Oy, joka sekin on osoittautunut kannattamattomaksi.

Harva seura on kannattava

Sijoittajan silmissä ja yrityksen menestystä mittaavien tunnuslukujen valossa toimialan ja liigayhtiöiden kehityskaari on surkea muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

SaiPa onnistui saamaan toimintansa kannattavaksi, mistä kertovat hyvät menestyksen tunnusluvut: toissa kaudella sijoitetun pääoman tuotto oli erinomainen eli yli 160 prosenttia. Kärpät ylsi viime kaudella reiluun 15 prosentin tuottoon.

HIFK:lla vuoden 2010 tuottoluku 30 prosenttia on heikentynyt vain 2,3 prosenttiin. Ässillä viime kauden tappiot pudottivat tuoton -33,6 prosenttiin. Positiivinen yllättäjä on Vaasan Sport, joka käänsi toissa kauden tappiot ensimmäisellä liigakaudellaan yli 30 prosentin sijoitetun pääoman tuottoon.

Tilinpäätöksissä huonoa tulosta yritetään usein peitellä esimerkiksi arvonkorotuksilla. Niiden avulla pystytään parantamaan yhtiön tappion sietokyvystä ja vakavaraisuudesta kertovia tasearvoja.

SM-liigaosakkeen nousseeseen arvoon perustuen arvonkorotuksia on tehnyt Jääkiekko Espoo Oy, Ilves ja Kalpa. SM-liigaosakkeen hinta onkin noussut, mutta jotta yhtiöt todella hyötyisivät siitä tai pystyisivät osakkeella kattamaan tappiota, tulisi yhtiöiden myydä osake. Tai ainakin myynnin pitäisi olla mahdollista – mutta tällä hetkellä se vaatisi liigapaikasta luopumista.

Osakkeen myymällä yhtiö luopuisi siis liiketoiminnastaan, eikä sitä siksi voi käyttää tappioiden kattamiseen kuten normaaleja osakemarkkinoilta ostettuja osakkeita.

Suosittelemme