Suora

  • Ranskan avoin tennisturnaus
  • Jalkapallon Mestarien liigan makasiini
  • Joukkuevoimistelun MM, loppukilpailut
  • Joukkuevoimistelun MM: Loppukilpailut
  • Palloilu 2017: Keilailun SM
  • Urheiluilta: Lentopalloilta
  • Urheiluruutu
  • Ranskan avoin tennisturnaus
  • Urheiluruutu
  • Lentopallon MM 2018 karsinta: Tshekki - Suomi
  • Lentopallon MM 2018 karsinta: CZE - FIN

Nuori superlupaus ei pysty pitämään lepopäiviä - Onko tässä Tokion olympialaisten suomalainen yllätyskortti?

Yle Puheen urheilustudiossa keskusteltiin maanantaina ampumaurheilusta. Lajin suomalaislupaus, 17-vuotias Cristian Friman aikoo näyttää oman osaamisensa Tokion olympialaisissa 2020.

urheilu
Cristian Friman
Cristian FrimanAmpuamaurheiluliitto

Ammunta on perinteinen suomalainen menestyslaji, jonka kansallista olympiahistoriaa voidaan kirjoittaa vuodesta 1908 alkaen. Olympiamitaleja suomalaisampujat (siirryt toiseen palveluun) ovat saavuttaneet vuodesta 1956 alkaen kymmenen.

Vaikka kaksi olympiadia on menty nyt mitalitta, niin vielä Pekingissä vuonna 2008 trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela voitti olympiakultaa ja Henri Häkkinen saavutti olympiapronssia ilmakiväärissä.

Jos pitäisi veikata, niin seuraava suomalainen olympiaonnistuja saattaa hyvinkin olla Cristian Friman, 17.

Esbo Skytteföreningenin edustaja pamautti toukokuun alussa Plsenissä 50 metrin pienoiskiväärin 3×40 ls kilpailussa uuden upean ennätyksensä 1178. Teiniampuja paransi ennätystään peräti kahdeksantoista pistettä.

- Olihan se ennennäkemätön tulos. En minä eikä kukaan muukaan uskonut, että saan kokoon tuollaisen tuloksen (1178). Eihän tulosta ole edes ammuttu pitkään aikaan. Viimeksi kaiketi Juha Hirvi ampui tuon tason tuloksen, jutteli Friman Yle Puheessa.

"En pysty olemaan ampumatta yhtään päivää"

Etelä-Haagassa Gymnasiet Lärkan -lukiota käyvä Friman sovittaa opiskeluunsa ammuntaharjoittelun ja runsaan matkustamisen, jota tarvitaan kovien kilpailuiden eteen.

- Olen saanut hyvin räätälöityä opiskelun ja ammunnan yhteen. Kun minulla on kilpailukausi vauhdissa, niin sillioin minulla on vähemmän tenttejä luettavana. Sitten taas kun olen Suomessa pidempään, niin minulla on enemmän luettavaa.

Friman tähtää nuoresta iästä huolimattaan tosissaan Tokion vuoden 2020 olympialaisiin. Hänellä on nyt puolitoista vuotta aikaa näyttää, että kuuluu harvojen ja valittujen joukkoon.

- Kun tekee valinnan, niin sen kanssa pitää sitten elää, eli treenata koko ajan. Minulle lepo tarkoittaa yhtä-kahta helppoa treeniä päivässä. En minä pysty olemaan ampumatta yhtään päivää, tunnustaa himoharjoittelija.

Mikä lajissa kiehtoo? - Siihen tarvitaan sellaista keskittymiskykyä, mitä joka ihmisellä ei ole. Ammuntaan pitää olla aivan erikoinen mieliala ja pystyä sulkemaan koko muu maailma pois mielestä.

Kuuluisa pyykeluotsi tukena

Nuorella lupauksella ovat olosuhteet taustalla erinomaisessa kunnossa ja hän pystyy keskittymään täysillä pelkästään ammuntaan.

Isä-Mikael toimii henkilökohtaisena valmentajana ja hoitaa muitakin tärkeitä tausta-asioita, psyykkisenä valmentaja vaikuttaa kehuttu Christoph Treier, joka on ehtinyt tukea monia huippu-urheililjoita (mm. Jari-Matti Latvalaa ja Kaisa Mäkäräistä) vuosien saatossa.

- Hän (Christoph Treier) on sanonut, että ammunta on vaikein laji, jossa hän on ollut mukana psyykkisenä valmentajana. Me tulemme hyvin toimeen ja yhteistyö toimii, kehuu Friman.

Päättyneen ilma-asekauden aikana Friman kohensi SE-lukemia useita kertoja. Hän on ikäisekseen kokenut urheilija ja voittanut kolmisenkymmentä Suomen mestaruutta sekä paukuttanut vielä enemmän Suomen ennätyksiä niin kivääri- kuin pistoolilajeissa.

Kuuntele koko ampumaurheiluilta Yle Areenasta

AMMUNTA - SUOMALAISTEN OLYMPIAMITALISTIT VUODESTA 1956 LÄHTIEN

Melbourne 1956, kultaa Pentti Linnosvuo, Vapaapistooli

Melbourne 1956, pronssia Vilho Ylönen, Vapaakivääri

Rooma 1960, hopeaa Pentti Linnosvuo, Olympiapistooli

Tokio 1964, kultaa Väinö Markkanen, Vapaapistooli

Tokio 1964 kultaa, Pentti Linnosvuo, Olympia-ammunta

Los Angeles 1984, pronssia Rauno Bies, Olympiapistooli

Sydney 2000, hopeaa Juha Hirvi, Pienoiskivääri 3 x 40

Ateena 2004, hopeaa Marko Kemppainen, skeet-ammunta

Peking 2008, kultaa Satu Mäkelä-Nummela, Trap-ammunta

Peking 2008, pronssia Henri Häkkinen, Ilmakivääri 10 m

Suosittelemme