Yleisurheilun EM-kilpailut on suhteelllisen vanha tapahtuma. Kisat järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1934 Italian Torinossa. Vertailun vuoksi yleisurheilun MM-kilpailut on käyty vasta vuodesta 1983 lähtien, jolloin Helsinki toimi kisojen isäntämaana. Kaikkiaan Euroopan mestaruuksista on kamppailtu 20. kertaa, viimeksi Espanjan Barcelonassa.

Kisat on pidetty pääsääntöisesti neljän vuoden välein, mutta vuodesta 2010 kisat päätettiin järjestää kahden vuoden välein. Helsinki isännöi ensimmäiset kahden vuoden välien järjestettävät kisat. Olympiavuden vuoksi Helsingissä ei kilpailla maratonilla eikä kävelyissä.

Ensimmäisiin EM-kilpailuihin ottivat osaa ainoastaan miehet, mutta jo toisiin kisoihin osallistuivat myös naiset. Tosin miehet ja naiset kilpailivat näissä EM-kilpailuissa eri paikoissa eri aikaan.

Oslossa vuonna 1946 järjestetyissä EM-kisoissa naiset ja miehet kilpailivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa samoissa kisoissa. Oslon kisoja ennen oli kahdeksan vuoden tauko EM-kilpailuista toisen maailmansodan vuoksi.

Kilpailut käytiin vuonna 1934 Torinossa, 1938 Pariisissa (miehet), 1938 Wienissä (naiset), 1946 Oslossa, 1950 Brysselissä, 1954 Bernissä, 1958 Tukholmassa, 1962 Belgradissa, 1966 Budapestissä, 1969 Ateenassa, 1971 Helsingissä, 1974 Roomassa, 1978 Prahassa, 1982 Ateenassa, 1986 Stuttgartissa, 1990 Splitissä, 1994 Helsingissä, 1998 Budapestissä, 2002 Münchenissä, 2006 Göteborgissa ja vuonna 2010 Barcelonassa.

Helsingille vuoden 2012 kisät ovat jo kolmannet. Vuoden 2014 EM-kilpailut pidetään Sveitsin Zürichissä. Kaksi vuotta myöhemmin 2016 kisat isännöi Amsterdam.

Suomi on saavuttanut EM-kisoista kaikkiaan 97 mitalia. Näistä kultaisia on 31, hopeisia 29 ja pronssisia 37.

Ensimmäisiä suomalaisia EM-mitalisteja olivat muun muassa moukarinheittäjä Ville Pörhölä ja kestävyysjuoksija Ilmari Salminen. Viimeinen mitalisti on Tero Pitkämäki, joka sai pronssia keihäässä 2012 Barcelonassa. Suomen viimeinen Euroopan mestari on Jukka Keskisalo, joka voitti kultaa Göteborgissa 2006.

Kisaisännät ja suomalaismitalistit

1934 Torino (5-4-4)
1938 Pariisi, naiset - Wien, miehet (5-3-3)
1946 Oslo (4-3-5)
1950 Bryssel (1-3-5)
1954 Bern (2-3-4)
1958 Tukholma (1-0-0)
1962 Belgrad (1-1-2)
1966 Budapest (0-0-0)
1969 Ateena (0-2-0)
1971 Helsinki (2-0-0)
1974 Rooma (4-1-5)
1978 Praha (1-2-3)
1982 Ateena (1-0-3)
1986 Stuttgart (0-1-0)
1990 Split (1-0-0)
1994 Helsinki (1-1-0)
1998 Budapest (0-2-1)
2002 München (1-1-1)
2006 Göteborg (1-2-0)
2010 Barcelona (0-0-1)