Urheilijakiintiö
390 urheilijaa

Ohjelma
Ammunta

Kisapaikka
The Royal Artillery Barracks  

Miehet
50 metrin pienoiskiväärin moniasentokilpailu
50 metrin pienoiskiväärin makuukilpailu
10 metrin ilmakivääri
50 metrin pistooli
25 metrin olympiapistooli
10 metrin ilmapistooli
Trap
Kaksois-trap
Skeet

Naiset
50 metrin pienoiskiväärin moniasentokilpailu
10 metrin ilmakivääri
25 metrin urheilupistooli
10 metrin ilmapistooli
Trap
Skeet

Teollistumisen myötä 1800-luvulla ammunnan merkitys elannon hankinnassa väheni ja siitä alkoi pikkuhiljaa muodostua urheilulaji. Urheilulajina ammunta oli aluksi erityisen suosittu englanninkielisissä maissa.

Ammunta on ollut mukana kaikissa muissa nykyaikaisissa kisoissa paitsi vuosina 1904 ja 1928.

Alkuvuosina lajikirjoa kasvattivat monet erilaiset joukkuekilpailut ja ampujilla oli mahdollista voittaa useita mitaleita samoissa kisoissa. Vuodesta 1932 lähtien kisoissa on ammuttu vain henkilökohtaiset kilpailut.

Naiset pääsivät ampumaan miesten sarjoihin vuonna 1968. Ensimmäiset naisten omat kivääri- ja pistoolilajit tulivat mukaan ohjelmaan vuonna 1984. Barcelonassa kiinatar Zhang Shan voitti skeetin, ja tämän jälkeen, vuodesta 1996, naiset ovat kilpailleet omissa sarjoissaan myös haulikkolajeissa.

Kisoihin päässyt ampuja voi osallistua myös muihin lajeihin kuin siihen, missä hänellä on kiintiöpaikka.

Peruskilpailun jälkeen ammuttavat finaalit otettiin käyttöön vuonna 1988. Kaikissa kivääri-, pistooli- ja riistalajeissa peruskilpailun jälkeen kahdeksan parasta selviytyy finaaliin, jossa osumat lasketaan 0,1 pisteen tarkkuudella (max. 10,9). Haulikkolajien finaalissa ampuu kuusi parasta. Loppujärjestyksen ratkaisee kaikissa lajeissa peruskilpailun ja finaalin yhteispistemäärä.

Suomalaisilla 21 ammuntamitalia

Suomen ampujat ovat osallistuneet vuodesta 1908 lähtien kaikkiin kisoihin vuotta 1932 lukuun ottamatta. Ensimmäiset mitalit suomalaiset voittivat jo 1912.

Suomi on saavuttanut ammunnassa yhteensä 21 olympiamitalia. Kesäolympiakisojen urheilumuodoista enemmän mitaleita on voitettu vain yleisurheilussa, painissa ja voimistelussa.

Suomen menestyksekkäin olympia-ampuja on ollut Pentti Linnosvuo, joka voitti vapaapistoolin kultaa 1956 sekä varsinaisessa päälajissaan olympiapistoolilla hopeaa 1960 ja kultaa 1964.

Tuoreimmat olympiamitalistimme ovat kivääriampuja Juha Hirvi (2000), haulikkoampuja Marko Kemppainen (2004), trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela ja ilmakivääriampuja Henri Häkkinen (2008). Mäkelä-Nummela voitti trap-finaalin uudella olympiaennätyksellä ja samana päivänä Häkkinen saavutti pronssia 10 metrin ilmakiväärissä.

Ammunnassa on yhteensä 17 tapahtumaa, kymmenen miehille ja seitsemän naisille.

Laajin ikäjakauma

Ikärajoja ei ole, ja kilpailuiden ikäjakauma on laajempi kuin missään muussa lajissa. Olympiavoittajista nuorin on ollut 17-vuotias IVY:tä edustanut Kontantin Lukasnyk (1992) ja vanhin 58-vuotias ruotsalainen Ragnar Skanaker (1972).

Unkarilainen Karoly Takacs kuului vuonna 1938 maansa maailmanmestaruusjoukkueeseen, mutta kilpaura oli vähällä päättyä, kun armeijan kranaatti räjähti hänen oikeassa kädessään. Kymmenen vuotta myöhemmin Takacs kuitenkin palasi kilpa-areenoille – vasenkätisenä. Hän voitti kaksi kultaa pistooliammunnassa.

Lajit
Haulikkolajit
Kiväärilajit
Pistoolilajit