Vancouverin olympiakisoissa voimasuhteet eivät muuttuneet maastohiihdossa. Mitalisteista ei löytynyt kovinkaan monta yllätysnimeä. Suomen joukkueen saldo oli naisten viestipronssi sekä Aino-Kaisa Saarisen pronssi 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa. Tulos oli parempi kuin mitä se on ollut kolmissa edellisissä olympiakisoissa hiihdon osalta.

YLE Urheilun asiantuntijoiden Jarmo Punkkisen ja Toni Roposen mukaan etenkin Suomen naisten joukkue nosti kisojen aikana profiiliaan, mutta paljon asioita jäi hampaankoloon.

- Naiset toivat tulokset kahdella mitalillaan ja lukuisilla sijoituksilla 15 joukkoon. Miehissä taas kaksi selkeästi valovoimaisinta tähteä oli ulkona, kun Matti Heikkinen romahtaminen ennen jo olympiakisoja eikä Sami Jauhojärvi pystynyt lunastamaan odotuksia. Se ei voinut olla vaikuttamatta, Roponen totesi.

Punkkinen muistutti, että monet urheilijat raportoivat, että heillä on ollut hyvä kesä ja syksy takana, mutta kilpailusuorituksissa tämä ei näkynyt. Kaksikon mukaan hiihtäjien syksyn harjoittelua pitääkin miettiä siltä kannalta, etteivät patterit ole loppuneet jo kauden alussa.

- Kilpailukauden suunnittelua täytyy katsoa tarkemmin. Jotkut ovat hyvin jättäneet kisoja väliin ja ovat olleet täällä kunnossa. Meillä on huippuja vähän ja he kiertävät kaikki kisat. Se kuluttaa. Kahden huipun rakentaminen ei kovin monen kohdalla onnistu, Punkkinen sanoi.

- Urheilijoiden pitääkin selvittää itselleen, oliko se harhaa, kun he sanoivat olevansa hyvässä kunnossa. Suurimalla osalla koko kausi on ollut huono, joten on turha puhua, että pelkästään viimeistelyssä on tehty virheitä, Roponen jatkoi.

Asiantuntijoiden mukaan suurimmat virheet onkin tehty juuri kesällä ja syksyllä.

Testausjärjestelmää kaivataan

Roposen ja Punkkisen mielestä tällä hetkellä luotetaan liikaa urheilijoiden mutu-tuntumaan. Suomessa on ollut aikaisempina vuosikymmeninä testausjärjestelmiä, joilla on pystytty seuraamaan harjoittelun onnistumista ja ovatko halutut kuntotekijät kehittyneet. Punkkisen mielestä testausjärjestelmiä pitäisi päivittää ja ottaa uudelleen käyttöön.

- Kausi on liian pitkä 1. kesäkuusta marraskuun 23. päivään ilman minkäänlaisia välitodistuksia. Nyt mennään säkki päässä kisoihin ja katsotaan siellä, missä mennään, Punkkinen totesi.

- Jos tämän kauden marraskuussa olisi jaettu todistuksia, niin olisiko kukaan päässyt edes luokalta? Roponen kysyi.

Kaksikon mukaan testausjärjestelmän voisi rakentaa henkilökohtaisen valmentajan kanssa tai valmennusjohdon kanssa, kunhan jonkinlaista mittaria saataisiin. Roponen muistuttaakin, että huippu-urheilijan ura on sen verran lyhyt, ettei useisiin virheisiin ole varaa.

- Esimerkiksi nyt on jo selvää, että Matti Heikkinen ei lähde ensi vuonna Tourille. Katsomme miten tämä vaikuttaa hänen Oslon MM-kisojen tuloksiin. Tällaisia asioita ei voida enää opiskella Sotshin olympiavuonna, Roponen sanoi.

Maajoukkueen päävalmentaja on antanut henkilökohtaisille valmentajille vapaat kädet valmennuksessa. Tämä on kaksikon mukaan ollut hyvä asia, mutta vuorovaikutusta pitäisi heidän mielestään kuitenkin kehittää enemmän.

”Helmistä” täytyy pitää huolta

Punkkisen mielestä Suomen naisten arvosana Vancouverin kisoissa on tyydyttävä plus tai hyvä miinus. Sen sijaan miehet olivat huomattavasti alhaisemmalla tasolla ja saivat Punkkiselta arvosanaksi 6,5 tai 7-.

Punkkinen ei ole huolissaan ensi vuoden arvokisoista, mutta eniten häntä huolettaa lajin tulevaisuus Suomessa.

- Meillä on niin vähän hyviä hiihtäjiä, todellisia huippuja, eikä onnistumisprosentti voi olla 100. Vancouverissa meillä oli oikeasti yksi urheilija, jolla oli mahdollisuuksia mitaleihin ja se kortti piti. Se on huikea onnistumisprosentti, Punkkinen sanoi.

Suomi sai hyvää menestystä nuorten MM-kisoissa, mutta tästä huolimatta vain harvoja lahjakkuuksia on tulossa nuorista.

- Meidän on totuttava ja tyydyttävä siihen, että massaa ei ole. Meidän täytyy löytää niitä harvoja huippuja, helmiä, ja pitää heistö huolta. Suomeen pitää rakentaa sellainen valmennusjärjestelmä, että 16-20-vuotiaiden kohdalla valmennuksessa ei tulisi virheitä. Näin saisimme heistä paremmin maksimituloksen irti.